Ennen oli kyläkauppa, seurojentalo ja maitolaituri, missä pitää turpakäräjiä.​

Sitten oli pitkä tauko kunnes tulivat kylätilat.​

Tapanilan kylätilan pihalla hyppivät keppihevosharrastajat samaan aikaan kun sisällä joogataan, musisoidaan ja pelataan lautapelejä. Toiminta on käynnistynyt rivakasti ja katsaus ensi syksyyn suorastaan hengästyttää: muskareita, kitarakurssi, joogaa, pilatesta, lukupiiri, musailtoja, elokuvailtoja, Lucia-mekkojen ompelua, ensiapukurssi ja himmelin tekoa.​

​

​

Kaikki alkoi vuonna 2014 kun Tapanilan lähes satavuotias alakoulu lakkautettiin ja pistettiin myytävien kiinteistöjen listalle. Seurasi neljä pitkää vuotta kokouksia, kirjelmiä, poliitikkojen ja virkamiesten tapaamisia, mutta niin vain huhtikuussa 2018 Tapanilan kylätila ry allekirjoitti kauppakirjan ja tontinvuokrasopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. Talo maksoi 50 000 euroa, joka katettiin pääosin pankkilainalla. Toiminta käynnistyi saman tien kaupungin vuodelle 2018 myöntämän asukasosallisuusrahoituksen turvin.​

Nyt ollaan jo niin pitkällä, että mukana on kyläavustaja ja osa-aikainen koordinaattori, joka pitää talon varaukset hyppysissään. Tehtävä ei ole helppo, sillä halukkaita harrastajaryhmiä ja juhlien järjestäjiä riittää. Kylätila syntyi todelliseen tarpeeseen.​

​

​

Talossa on tehty hartiavoimin työtä pääosin talkoilla. ​

- Tunteja on kertynyt ainakin 2000, hallituksen jäsen Tiina Heiskanen laskee. ​

- Vain erikoisosaamista vaativat kunnostukset on tilattu tapanilaisilta tai lähialueen pienyrittäjiltä.​

Talon alakerrassa on kolme isoa luokkaa, kolme wc-tilaa ja keittiö.​

- Suurin työ oli repiä muovimatot pois ja hioa sekä maalata alta paljastunut puulattia.​

Myös seinät on entistetty. Tarkkaa työtä on johtanut konservaattori Mari Hanni, joka on löytänyt useiden maali- ja tapettikerrosten alta seinien alkuperäiset värit.​

- Kaupungin myöntämällä asukas-osallisuuden projektiavustuksella on hankittu tuolit, videotykki, tiskikone ja siivousvälineitä, Heiskanen listaa. ​

- Huonekalut ja muuta rekvisiittaa on saatu lahjoituksina.​

Yhdistys kokoaa pientä säännöllistä tuloa vuokraamalla työtilaa. Yhteen luokkaan on järjestetty kuusi työpistettä ja yläkerrassa, missä on kaksi opettajan asuntoa, työskentelevät virkkaustaiteilija, valokuvaaja ja kirjailija.​

Kyläila on mitoitettu 60 henkilölle, mutta pihalle väkeä mahtuu monin verroin enemmän. Piha onkin erittäin tärkeä osa kokonaisuutta. Nyt kaupunki haluaa myydä valtaosan tontista rakennusliikkeille. Jos kauppa toteutuu, koulun piha kutistuu postimerkin kokoiseksi.​

Uusi kamppailu on käynnissä.​

​

​

Käpylän kylätilayhdistys tarpoo Tapanilan Kylätilan viitoittamalla tiellä. Tavoitteenamme on saada Käpylän entinen poliisilaitos, nykyinen Steinerpäiväkoti Pellavan talo ja piha asukkaiden kokoontumis- ja viihtymispaikaksi. ​

Työhön kutsumme kaikkia. Jäsenyys lisää joukkovoimaamme ja tukijoukkoihin pääsee viiden euron jäsenmaksulla. Tällä hetkellä rahan vastineeksi tarjoamme toistaiseksi tilannetiedotuksen aika ajoin, mutta mukana olo on viesti kaupungin päättäjille. Kun Pellavan toiminta loppuu vuoden kuluttua, haluaa kaupunki myydä talon. Tontilla on lisäksi rakennusoikeutta. Yleinen mielipide Käpylässä vastustaa kaupungin kaavailuja. Historiallinen talo ja kaunis pihapiiri kuuluvat Käpylään alkuperäisessä asussaan.​

Kylätilayhdistyksen suunnitelma kylätilasta hyväksyttiin jatkoon kaupungin Osallistuvassa budjetoinnissa ja sen kohtalo on asukkaiden käsissä. Ehdotuksista järjestetään äänestys tämän vuoden lopulla. Jos onni potkaisee, vanha poliisilaitos palaa kylätilana kaupunginosamme keskiöön.​

​

Teksti Alice Karlsson​

Kuva Mona Vilken​