Esitämme, että Helsingin kaupunki tekee selvityksen kansallisen kaupunkipuiston (Maankäyttö- ja
rakennuslaki 5.2.1999/132) aluerajauksesta yhteistyössä asukasyhdistysten kanssa ja päätöksen puiston
perustamisesta kuten Turku, Hämeenlinna, Heinola, Pori, Hanko, Porvoo ja Kotka ovat jo onnistuneesti tehneet.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa on luokiteltu Natura- ja luonnonsuojelualueet, viheralueverkostot, maailmanperintökohteet sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät alueet, joita on tarkoitus kehittää säilyttäen alueiden arvot ja ominaisuudet. Esitämme näiden alueiden sulauttamista kansalliseen kaupunkipuistoon niiltä osin kuin vaaditut kriteerit täyttyvät. Muiden kaupunginosille tärkeiden alueiden kartoittaminen ja arvio alueiden soveltuvuudesta kansalliseen kaupunkipuistoon esitetään tehtäväksi yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja asukasyhdistysten kanssa.

Kansallinen kaupunkipuisto on kaupunkiluonnon, puistojen, virkistysalueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhdessä muodostama kokonaisuus. Kansallisen kaupunkipuiston kriteereihin kuuluu, että alueet kytkeytyvät toisiinsa sini-viheryhteyksien sekä rakennettujen kulttuuriympäristöjen välityksellä muodostaen kaupunkilaisten yhteisen ”olohuoneen”.

Kansallisen kaupunkipuiston elementit kytkeytyvät toisiinsa Helsingissä meren, Vantaanjoen, kaupunkipurojen ja rantojen, saarien sekä viheralueiden välityksellä. Kaupungin eri osissa tulevat painottumaan erilaiset elementit – toisissa rakennettu kulttuuriympäristö, toisissa luonnon monimuotoisuus; toisissa historialliset puistot ja kartanomiljööt, toisissa maisemallisesti arvokkaat alueet ja ekologinen runsaus.

Kulttuuriympäristöjen määrittelyssä apuna ovat myös kaupunkisuunnitteluviraston selvitys Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:17) ja luontoympäristöjen osalta raportti Helsingin kestävä viherrakenne (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:27). Mainittakoon myös neljän luontojärjestön kartoitus Helsingin arvometsistä http://helsinginmetsat.fi/about/.

Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia yleiskaavan luomisessa on mahdollista kehittää. Kansallinen kaupunkipuisto -malli on lain suoma mahdollisuus toteuttaa kaupunkisuunnittelua vuorovaikutuksessa
asukkaitten kanssa. Allekirjoittaneiden tahojen taustalla on tietoa ja mahdollisuus avustaa selvitystyössä.

Helsingissä 27.2.2015

allekirjoittaneet kaupunginosayhdistykset (muun muassa Käpylä-Seura ry)