Pääkirjoitus – Kauppakeskus Kaari viisivuotias

Kaarelan Kauppakeskus Kaari avattiin lokakuun 17. päivä viisi vuotta sitten. Ennen Kaarta paikalla on ehtinyt olla niin Eka-market, Maxi-market kuin Prismakin. Suuri automarket on kuulunut kaarelalaisten elämään vuosikymmeniä. Avautuessaan monet asukkaat pitivät Kaarta ja etenkin Kaaren Prismaa liian suurena, sillä jos tuli hakemaan vain maitoa, joutui kävelemään ’kilometritolkulla’. Kaari oli avautuessaan maamme suurimpia kauppakeskuksia. Nyt se ei enää mahdu kymmenen suurimman joukkoon.

Isäni, päätoimittaja Kari Varvikko kirjoitti tasan viisi vuotta sitten Tanotorven pääkirjoituksessaan:
”Samanaikaisesti, kun tämä maamme yhdeksänneksi suurin kauppakeskus tuo uuden ulottuvuuden niin Kannelmäen kuin ympäristönkin asukkaille, Helsingin kaupunki pohtii Kannelmäen tiiviimpää rakentamista. Käytännössä se tarkoittanee mm. Vanhaistentien vanhan ostoskeskuksen uudelleen muotoilua entistä toimivammaksi ostariksi.

Maalaamatta piruja seinälle, muuutaman vuoden sisällä Vanhaistentiellä todennäköisesti seisoo uusi rypäs kerrostaloja, joiden kivijalassa on lähipalvelukauppoja, ravintoloita, pienmyymälöitä jne., jotka tyydyttävät paikallisia tarpeita.

Kaari on tervetullut piristysruiske Kantsun lähiöelämään. Se tuo samalla tavalla lisäpotkua kuin vaikkapa Myyrmannin ostoskeskus, joka on osoittautunut useiden ihmisten henkireijäksi ankean syksyn ja pimeän talven odotuksessa. Parhaimmillaan toimiva kauppakeskus on keidas myös sellaisille ihmisille, joiden lompakossa on reikä. Puhumattakaan niistä eläkeläisistä, jotka eivät kykene seuraamaan sosiaalisesta elämästä vierottavaa uutta tekniikkaa ja netin maailmaa.

Rohkaistessaan ihmisiä ulos neljän seinän sisältä, kauppakeskus voi antaa sellaisia elämyksiä ja kontakteja, jotka luovat paitsi uutta ostovoimaa, ennen kaikkea tuovat ihmiset lähemmäksi toisiaan.
Osuuskauppa ja sen kyljessä olevat kymmenet liikkeet ovat haaste paikallisille k-kauppiaille. Kaarelan ja ympäristön yksityisyrittäjät voivat vastata kilpailuun ainoastaan laadulla ja palvelulla.

Toivottavaa on, että Kaaren syntysanat heijastuvat myös muihin alueen palveluihin tavalla, mikä palkitsee kuluttajia so Kannelmäen, Kaarelan ja sen ympäristön kymmeniä tuhansia ihmisiä.”

Kun katsomme mennyttä viittä vuotta, niin isäni ennustesanat ovat olleet paikkansa pitäviä. Kannelmäen uusi ostari ei tosin ole vielä valmis, mutta odotukset sen suhteen ovat yhä samat. K-kauppiaat ovat todellakin joutuneet vastaamaan Kaaren tuomiin haasteisiin, positiivisella tavalla. Kaikkien alueemme k-kauppojen tuotevalikoimat ovat kasvaneet, palvelutaso parantunut ja asukkaat näin ollen tyytyväisempiä.

Mitä tulee itse Kaareen, niin alkuun kävijät eivät tuntuneet löytävän sitä. Prisma veti väkeä, mutta kakkoskerroksessa tuntui joskus päivisin aavemaiselta, niin vähän ihmisiä siellä oli. Nyt tilanteessa on tapahtunut selvä muutos. Kun rakennuttaja HOK-Elanto myi tavaratalon ruotsalaiselle Niamille, tehtiin tilohin rakenteellisia muutoksia, lisättiin rullaportaita ja koko konseptia muutettiin asiakasystävällisemmäksi.

Ja kuten pääkirjoituksessa viisi vuotta sitten sanottiin, Kaaresta on tullut niin piristysruiske kuin henkireikä arjen ankeuteen. Se on sosiaalinen tapahtumapaikka, olohuone, jossa alueen asukkaat törmäävät toisiinsa. Jos kuulumiset vaihdettiin ennen Kannelmäen ostarilla, niin nyt ne vaihdetaan joko Prismassa, kauppakeskuksen käytävillä tai kahviloissa. Eläkeläiset istuvat Kaaren käytävien penkeillä kuin Espanjan rantabulevardilla katsellen Prismasta rantautuvia ostosjonoja.

Kaari vetää vuodessa saman verran kävijöitä kuin Suomessa on asukkaita. Se on sopivassa paikassa Hämeenlinnantien ja Kehä I:n yhtymäkohdassa. Keskuksessa on riittävästi parkkipaikkoja niin alueen asukkaille kuin vieraillekin. Ei voida kieltää, etteikö Kaari olisi nostanut Kannelmäen joskus hieman negatiivistakin imagoa paremmaksi. Koko Kaarelan ja Tanotorven jakelualueen asukkaiden kannalta kauppakeskus on tuonut paljon hyvää. Nyt ei ole tarvetta ajaa tukka putkella Jumboon, Itäkeskukseen tai Selloon, vaan ostokset voi suorittaa lähellä kotia.

Kaari on pyrkinyt avautumaan myös ulospäin, mikä tarkoittaa kauppakeskuksen johdon yhteydenpitoa paikallisiin toimijoihin ja yhteistyötä eri tapahtumien suhteen; tukea esim. Mätäjokifestivaaleille. Kaupallisista arvoista voidaan olla montaa mieltä, mutta tuntuu siltä, että kauppakeskus Kaaresta on tullut meidän kaarelalaisten oma liike. Toivottavasti myös seuraavat viisi vuotta menevät yhtä suotuisissa merkeissä.

Jauri Varvikko,
jauri.varvikko@eepinen.fi

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *