Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Kauppakeskus Kaaren Prismassa on alkanut suurimittainen lattiaremontti, joka kestää aina maaliskuun loppuun asti. Remontti ei vaikuta aukioloaikoihin tai tuotevalikoimaan, vaan liike on avoinna normaalisti 24 tuntia vuorokaudessa. Työt tehdään osissa, noin 400-500 neliötä kerrallaan ja ne aloitetaan käyttötavarapuolelta.

Kaaren Prismassa alkoi tällä viikolla laajamittainen lattiaremontti. Liike on Suomen suurin hypermarket ja sen kokonaispinta-ala on noin 20 000 neliötä. Marketissa käy noin 4,5 miljoonaa asiakasta vuodessa, mikä on asettanut lattian kestävyyden koetukselle.

– Toivomme asiakkailta kärsivällisyyttä. Melua aiheuttavat työt tehdään yöaikaan, jotta siitä olisi mahdollisimman vähän häiriötä asiakkaille, sanoo Kaaren Prisman johtaja Ilkka Riiali.

Prismassa ei ole tehty suuria muutoksia tai korjaustöitä sitten vuoden 2014. Lattiat ovat päässeet kulumaan ja laatat lohkeilemaan, mikä näkyy etenkin pääkäytävillä. Lattian uusiminen olisi ollut edessä jossain vaiheessa joka tapauksessa.

– Tulemme päivittämään koko tilan nykyaikaan. Aloitamme lattiasta. Kehitämme toimintoja ja palveluvalikoimaa asiakaskysynnän mukaiseksi, Riiali kertoo.

Remontti ei vaikuta kaupan palveluihin, valikoimiin tai niiden saatavuuteen, vaan hyllyjä siirretään väistöalueille sitä mukaa, kun remontti etenee osio osiolta.

Polkupyörien huoltopiste

Kaaren Prisman tuote- ja palveluvalikoima paranee kevään myötä. Valikoimiin tulee lisää polkupyöriä ja sähköpyöriä sekä pyörien huoltopiste.

– Visiomme on tuottaa alueen asukkaille entistä enemmän heitä hyödyttäviä lisäarvoja. Kauppakeskuksen ympäristö on täynnä hyviä pyöräilyreittejä. S-ryhmä on Suomen suurin polkupyörämyyjä ja Kaaren Prisma ketjun suurin, joten miksi emme hoitaisi asiakkaan tarpeita kokonaisvaltaisesti. Riiali sanoo.

Ideana on, että asiakas voi tuoda ostamansa pyörän tarvittaessa huoltoon, joka tehdään jopa odottaessa tai sinä aikana, kun asiakas tekee muita ostoksia. Huoltopiste rakennetaan lattiaremontin kanssa yhtä aikaa.

Pyörien lisäksi huoltopisteessä voi vaikka teroittaa luistimet.

– Olemme iso luistinmyyjä. Olemme huomanneet, että tämänkaltaiselle palvelulle on kysyntää.

Lisää retkeilyvälineitä

Prisma laajentaa samalla retkeily- ja ulkoiluvälineiden myyntiä. Markettiin on tulossa laaja valikoima retkeilyyn ja ulkoiluun soveltuvia tuotteita, vaatteita ja varusteita.

– Etenkin korona-aikaan on tullut selväksi, että kuluttajat panostavat nyt ulkoiluun. Uskomme, että tämä on pysyvä tendenssi. Luontoon ja luonnossa liikkumiseen liittyvät arvot ovat tulleet pysyäkseen, Riiali toteaa.

Kaaren Prismassa on tällä hetkellä tarjolla noin 22 000 erilaista päivittäistavaratuotetta sekä yli 100 000 käyttötavaranimikettä. Liikkeen myynti oli viime vuonna yli 160 miljoonaa.

Haasteellista aikaa

Korona on tuonut liikkeelle omat haasteensa. Ensimmäinen suuri haaste oli viime keväänä tapahtunut hamstrausbuumi, joka tyhjensi hyllyjä tietyistä tuotteista. Myös verkkokauppaan syntyi kova paine.

– Verkkokauppa joutui rajoittaman tilauksia, sillä työntekijöitä ei ollut riittävästi. Kyse ei ollut siitä, etteikö tavaraa olisi ollut, vaan siitä, että uudet työntekijät vaativat perehdytyksen toimiinsa, mikä vie oman aikansa.

Tilanteessa oli toisaalta onni onnettomuudessa, sillä S-ryhmän ravintoloiden sulkeutuminen mahdollisti ravintolatyöntekijöiden sijoittamisen kaupan puolelle. Näin ketään ei jouduttu irtisanomaan tai lomauttamaan.

– Meille tuli yli 50 henkeä ravintoloista paikkaamaan ruuhkautunutta myyntiä, Riiali sanoo.
Viime syksyyn oli varauduttu jo paremmin. Jos Kaaren Prismassa on normaalisti ollut 250 henkeä töissä, niin nyt parhaina päivinä heitä on ollut yli 400.

– Meille rekrytoitiin syksyllä noin 70-80 henkilöä lisää. Käytämme myös vuokratyövoimaa tasaamaan juhlapäivien aiheuttamia piikkejä. Monet nuoret käyvät mielellään extraamassa, ilman että he sitoutuisivat pidempiaikaisiin työsuhteisiin. Meille on tärkeätä, että pystymme sopeuttamaan palvelutarjonnan asiakkaiden tyytyväisyyden ja kysynnän takaamisen mukaiseksi, johtaja Ilkka Riiali kertoo.

Teksti ja kuva Jauri Varvikko