Älkää vaipuko synkkyyteen – Majavan matkassa

Kun tässä on nyt lukenut ja kuunnellut asiantuntijoiden neuvoja ja ohjeita, niin tulee jotenkin outo olo. Tuntuvat kaikki tietävän tasan yhtä paljon eli eivät juuri yhtään mitään. Siksi pidän itseäni oikeana ukkona neuvomaan samalta pohjalta, koska en minäkään mitään tiedä.

Lopettakaa ihmisten tarpeeton hysterisointi. Ikääntyneiden ihmisten mielenterveys alkaa olla katkolla. Onhan tämä pandemia toki ikävä sairaus. Se menee aikanaan ohi kuten muutkin pandemiat ovat menneet. Aikoinaan todettiin viisaasti, että flunssa kestää kaksi viikkoa, lääkityksellä se paranee neljässätoista vuorokaudessa. Varsinkin vanhat tädit ovat erityisen vauhkoina toimiessaan terveyspoliiseina. Yritän olla provosoitumatta. Lepra eli spitaali ei aikoinaan parantunut. Tästä syystä sairastuneet vietiin loppuelämäkseen Seilin saareen. Heidän kuoltuaan sinne alettiin viedä hulluja. Tuskin hekään siellä paranivat.

Alkakaa hyvät päättäjät ajattelemaan jo aiheutuneita tuhoja. Varsinkin nuorten kohdalla on jo havaittu, että ns. etänä koulua käyneet ovat osittain pudonneet kelkasta. Kuuleman mukaan heitä ei enää oikein mistään löydy. Käden taitoja vaativia asioita ei etänä opita. Koska ihminen on sosiaalinen otus, niin hän haluaa toimia yhdessä lajitovereittensa kanssa. Pidän tätä hömpötystä paitsi julmana niin myös järjettömänä. En halua arvostella mitenkään poliittisia päättäjiämme. He ovat varmaankin viisaita omalla alueellaan. Elämänkokemus heiltä kuitenkin puuttuu.

Kolmekymmentäviisivuotias ei vielä voi ymmärtää, että ei pidä mennä terveys tai talous edellä. Mielestäni pitäisi mennä ihmisyys ja inhimillisyys edellä. Pidän puistattavana, etteivät laitoksissa olevat vanhukset saa tavata omaisiaan infektoitumisriskin vuoksi. Tulee mieleen se vanha kirjoituspöydän takana syntynyt päätös siitä, ettei kuolemansairaille ihmisille saanut antaa kipuihin morfiinia, koska he olivat vaarassa tulla narkomaaneiksi. Nyt ymmärretään jo paremmin. Toisaalta sama ralli jatkuu. Mieluummin kielletään kaikenlainen oma ajattelu ja tehdään varman päälle, ettei jouduttaisi syytetyksi lehdistön taholta. Lääketehtaat tulevat tekemään todella suurta tiliä nykyhysterian aikana. Luin Suomen Kuvalehdestä aika mielenkiintoisen jutun, jossa kerrottiin, että HUS on ostanut 100 miljoonalla eurolla testejä ulkolaiselta laboratoriolta.

Jos oikein ymmärsin, niin tilaaja maksoi 10.000 testiä päivässä etukäteen. Tarve olikin sitten ainoastaan nelisen tuhatta testiä. Käyttämättä jäänyt osa maksettiin silti. No, varmuus on tietysti maksimoitava, muuten meteli on odotettavissa. Ulkolaiset tahot ovat aina osanneet vedättää suomalaisia.
Meniköhän se sähkönsiirtokauppakaan ihan oikein? Ei mennyt.

Mitä Lapin matkailulle tapahtui? Se loppui ja todennäköisesti kymmeniksi vuosiksi. Odotettavissa on, ettei mihinkään tulla enää lentämään edullisesti. Ehkä hyvä niin. Mitä teemme näille sadoille ja tuhansille kelorakennuksille. Ne voidaan purkaa ja osat numeroida. Ne voidaan tuoda eteläiseen Suomeen ja kasata uudelleen. Näin tehtiin aikoinaan Terijoen upeille pitsihuviloille. Kiinteitä upeita hotelleja ei voida siirtää, saattaisivat ne kuitenkin toimia kelvollisina elintasopakolaiskeskuksina…

Urheilu ja kulttuuri on ajettu alas pandemian nimissä. Tässä on mielestäni se vaara, että ihmiset alkavat pian tulla toimeen jatkossakin ilman näitä harrastuksia. Tyhjille katsomoille urheilu tai esiintyminen on mielestäni järkyttävää. Pitäisiköhän sovinnolla lopettaa koko touhu siksi ajaksi, kun on pakko?

Nyt jos koskaan ihmisen pitää olla terve. Terveydenhoito on aika lailla pysähdyksissä. Leikkausjonot pitenevät, hammashoito ja suun terveys niin ikään. En ole nähnyt missään päivitettyjä selvityksiä siitä, paljonko tämä vaatii uhreja. Ihmiset ovat sovinnolla tottuneet siihen, että apua ei haeta. Tämä on aika kamala juttu.

Olemmeko tehneet jotakin ylivertaisen hyvin? Miksi olemme selvinneet niin hyvin? Syy tähän on onneton maantieteellinen sijaintimme. Asumme sivussa kaikesta. Tiet on tukittu, kukaan ei mene minnekään eikä kukaan tule tänne. Pandemia kestää aikansa teimme sitten tai jätimme tekemättä. Hyväksytään se, ettei saa matkustaa. Annetaan kuitenkin ihmisten tavata toisiaan ja eletään mahdollisimman normaalisti.

Mennään inhimillisyys edellä.

 

Heikki Majava

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *