Hesari vedättää – Toisinajattelija
Jos Hesari ja todellisuus ei ole synkroonissa, todellisuus saa antaa myöten. Hiukan ihmetyttää, miten samaan aikaan Hesari voi sekä syöttää lukijoilleen omaa agendaansa, pyrkimyksiään, ja samaan aikaan ottaa vielä maksun lukijoiltaan siitä.
Muuntogeenisyys
Mikään ei saa nousta esteeksi Yhdysvaltain ja Euroopan väliselle vapaakaupalle. Siinä tarkoituksessa on tärkeätä osoittaa, että muuntogeeninen ruoka on terveellistä, jopa parempaa kuin vanhanaikainen, tuotteistamaton ruoka. Se, jolla olisi jotain sanottavaa asiassa (esim. minä), ei saa ääntään kuuluviin Hesarissa. Tieteellinen näyttö, johon mielellään vedotaan, perustuu yhdysvaltalaisiin 90 päivän testeihin, jotka ovat teollisuuden maksamia. Kokeet ovat rikattuja, ja tutkijaa uhkaa USA:ssa ns. SLAPP (strategic lawsuit against public participation), asiattomat oikeustoimet, mikäli pullikoi teollisuutta vastaan. Pitkäaikaistutkimukset Euroopassa ja Australiassa kyllä osoittavat terveysongelmia koe-eläimissä, kun käytetään geenimuunneltua rehua (Séralini 2012, Judy A. Carman 2013), mutta täällä teeskennellään että mitään ongelmaa ei ole.
Totta kyllä, että geenimuunneltuja lajikkeita on jo käytössä paljon, mutta esim. Carmanin kokeessa käytettiin kolmea yleisintä. On mahdollista, että ongelmat kasautuvat tai alkavat esiintyä vasta kun käyttö nousee riittävän suureksi, näinhän kävi esim. tupakan kanssa.
Korvauksia ei ole odotettavissa USA:sta, Obama allekirjoitti asetuksen, joka suojaa geenimuunneltujen lajikkeiden kehittäjiä oikeustoimilta (ns. Monsanto Protection Act).
Kaiken kaikkiaan, muuntogeeniset lajikkeet uhkaavat terveyttä (esim. glyfosaatin kasvukautisen käytön johdosta), luontoa (mm. hyönteisiä, esim. thyringenin bakteeria tuottavan bt-maissin johdosta), viljelyä (esim. glyfosaattia kestävien rikkaruoholajikkeiden kehittymisen johdosta) ja maapallon sosiaalisia rakenteita (lajikkeet kaupallistetaan, glyfosaatin kasvukauden aikainen käyttö estää muita viljelijöitä viljelemästä omia lajikkeitaan, ruokaa voidaan käyttää aseena tai poliittiseen kiristykseen).
Mutta tässä ei ole vielä kaikki. Muuntogeenisyydellä voidaan säätää paljoa muutakin. Terminator-tekniikka pakottaa viljelijät ostamaan joka kasvukaudeksi uudet siemenet, traitor-tekniikka pakottaa viljelijät käyttämään juuri tietyntyyppistä glyfosaattia, jotta viljelykset eivät tuhoutuisi mysteerisesti. Geenimuunneltuihin lajikkeisiin voidaan istuttaa ominaisuuksia, joista ei ole eikä saa tietoa, esimerkiksi ehkäisyominaisuuksia. Joka sivumennen tulee muodostamaan isoja riitoja, kun jenkit alkavat pakottaa kolmansien maiden viljelijöitä geenimuunneltujen lajikkeiden viljelijöiksi. Mutta tosin tähänkin on ratkaisu: sillä hetkellä kun amerikkalainen suurteollisuus on saanut siemenkaupan kokonaan hallintaansa, voi monopolin omistava sanoa, että käyttäkää näitä tai kuolkaa nälkään.
Oma lukunsa TTIP-sekoilussa on vielä yhdysvaltalainen eläinten pito. Maitokarjalle annetaan kasvuhormonia suoraan suoneen, eläinsuojelumääräyksiä ei ole (koska poikkeuksia myönnetään vapaasti kaupalliseen tuotantoon), kana ei ole edes eläin (jenkkien lainsäädännön mukaan), lihakarja tuotetaan keskitysleirioloissa.
Uhkakuvista joita tällainen tuotanto muodostaa eurooppalaiselle maataloudelle, ei Hesarissa voida puhua, koska se vaarantaisi TTIP-neuvottelut.
Attefall-talot
Hesarissa kirjoitettiin Ruotsin uusista pientaloista, joita saa laittaa ilman rakennuslupia, pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Ei tietenkään voida sanoa, että ihmiset voivat myös muuttaa kirjansa näihin esteettä. Asialla olisi merkitystä myös Helsingin asuntopulaan, saatikka mikä merkitys sillä olisi virkavaltaisuuden vähentämisessä, ja mikä helpotus tällaisella mahdollisuudella olisi ihmisten elämään. Saas nähdä, kuinka hyvin Hesari pystyy piilottelemaan tätä virkamiehistöä uhkaavaa ilmiötä suomalaisilta. Ja miten ruotsalainen uusi todellisuus niveltyy suomalaiseen, jossa hienollekaan mökille ei voi muuttaa kirjojaan, koska kaikki suomalaisten ja EU:n virkamiesten keksimät pykälät eivät täyty.
Pientalojen rakentamisen alamäki on kokonaan ja yksinomaan virkavallan ansiota, kiinnostusta ja kysyntää kyllä olisi, mutta pakolliset määräykset masentavat innokkaimmankin.
Eurooppa luisuu kohti laittomuutta
Kielteisiä eurooppalaisia ilmiöitä dempataan sen kuin keritään. Ei sanota, että Draghin toimet Euroopan keskuspankissa ovat perustuslakimme vastaisia. Ei kerrota, miten taloutemme sukeltaminen johtuu kieroutuneista eurooppalaisista määräyksistä ja siitä, miten varallisuutemme valuu maasta ulos, kun raha ennen kiersi kotimaassa ja loi työtä ja toimeentuloa kotimaassa.
Lopuksi
Ei kerrota, että presidentti Kennedy ammuttiin suomalaisillekin tutulla Terni-kiväärillä, toivottomalla sohlolla, joita annettiin ilmavalvontalotille henkiseksi turvaksi. Tämä Oswaldin käyttämä ns. Mannlicher-Carcano oli Terni. Valettu tähtäin, jopa pienempikaliiberisempi kuin Suomeen tulleet Ternit, lyhytpiippuinen karbiini, sodan hiekoissa pyöritelty, alokkaiden pilalle jynssäämä käytetty lousku, jossa kiikaritähtäinkin oli piipun sivussa, seikka, joka tuntuvasti hidastaa latauksen jälkeistä tähtäämistä. Tällä kuitenkin muka ammuttiin parin sekunnin välein mestariluokan laukaukset.
Tietenkään, sillä kuka ampui Kennedyn, ei ole enää suoranaista merkitystä. Pistinpähän nyt senkin, kun Terni-episodi osoittaa, miten tietyt tiedot vaan eivät läpäise Hesarin turvaverkkoa, jossa lukijoita pidetään.
Esko Karinen