Intohimona tanssi
Loputtomasti harjoittelua, kropan taivuttelua äärirajoille ja rasittamista. Tuskaa, hikeä ja raakaa työtä. Harjoittelua 6-8 tuntia päivässä. Iloisesti hymyilevä Phet Haanpää (18 v) on tyytyväisen oloinen ja onnelliselta vaikuttava nuori nainen. Hänestä ei näy pienen pientäkään merkkiä siitä, että takana on jo vuosia harjoittelua ja sitkeää työtä kohti tulevaa ammattia.
Tyytyväinen kantsulaisuudesta
Phet Haanpää on pesunkestävä kantsulainen. Syksyllä täysi-ikäisyyden saavuttanut nuori nainen on syntynyt ja kasvanut Kannelmäessä. Yläasteelle hän siirtyi Kruunuhakaan, mutta päiväkodin ja ala-asteen hän kävi Kannelmäessä.
Phet sanoo viihtyneensä alueella hyvin. Hänestä olisi kovin vaikea kuvitella itselleen muuta asuinpaikkaa. Sitä paitsi osa ystävistäkin on kannelmäkeläisiä.
Phetin vanhemmat ovat aina kannustaneet ja tukeneet häntä. Phet on perheen neljästä lapsesta ainoa, joka harrastaa tanssia. Hänen isänsä, myöskin Kannelmäessä varttunut Juha ’Juuso’ Haanpää, oli nuoruudessa lupaava nyrkkeilijä. Phet kertoo, että isä ei ole kovin paljon aihetta käsitellyt, mutta kodin hyllyillä olevat pokaalit ovat todisteena saavutuksista.
Baletti unelma-ammatti
Balettitanssijan elämä on hyvin kurinalaista. Oikeanlaisesta ruokavaliosta ja riittävästä levosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Arki pyörii tanssin ehdoilla. Se ei näytä määrätietoista ja päättäväistä nuorta haittaavaan. Päätös on tehty.
– Pari vuotta sitten päätin, että teen täysillä töitä unelmani eteen ja pyrin ammattilaiseksi. Keskittyminen, motivaatio ja hyvä itseluottamus ovat tärkeitä ominaisuuksia balettitanssijan urasta haaveilevalle.
Ja tanssista onkin kovaa vauhtia tulossa Phetin ammatti. Phetillä on takanaan jo useita kilpailuja ja hän on ehtinyt esiintyä useissa näytöksissä ja gaaloissa.
Sibelius-lukion viimeistä luokkaa käyvä Phet sanoo, että juuri nyt päivät kuluvat koulun ja tanssin parissa ja muulle ei aikaa ole. Lukion tanssilinjan abiturientti treenaa tällä hetkellä ahkerasti, sillä tavoitteena on päästä Suomen kansallisoopperan nuorisoryhmään tanssijaksi. Pääsykokeet ovat vielä tammikuun aikana ja Phet harjoittelee joka päivä monta tuntia.
– Olen saanut tanssin kautta paljon. En koe joutuneeni luopumaan erityisesti mistään. Toki ystäville ei ole jäänyt kovinkaan paljon aikaa ja siitä on tullut myös palautetta, Phet sanoo.

– Pari vuotta sitten päätin, että teen täysillä töitä unelmani eteen ja pyrin ammattilaiseksi, Phet Haanpää kertoo.
15 vuotta tanssia
Tanssi on kuulunut Phetin elämään 4-vuotiaasta lähtien. Hän oli melkoisen vilkas lapsi ja vanhemmat ajattelivat, että hänelle pitää keksiä jokin harrastus. Phet kertoo sanoneensa tuolloin vanhemmilleen, että ”isi haluan tanssia”. Hän aloitti satubaletin Helsingin tanssiopistossa.
Jossakin vaiheessa hänen vanhemmilleen suositeltiin, että Phetin kannattaa jatkaa tanssimista. Phet pääsi Helsingin tanssiopiston erikoiskoulutusluokalle ja sillä tiellä hän edelleen on. Ryhmä, johon Phet kuuluu, koostuu eri-ikäisistä oppilaista.
– Ryhmässä on hyvä henki. Kannustamme toinen toisiamme. Terve kilpailuhenkisyyskin kuuluu asiaan. Se on vain motivoiva elementti.
Phetillä on takanaan jo useita kilpailuja ja hän on ehtinyt esiintyä useissa näytöksissä. Tähän mennessä yksi ikimuistoisimmista kokemuksista on ollut kilpailuun osallistuminen Berliinissä. He saavuttivat tuolloin kolmannen sijan. Phet on jo kahdesti edustanut Suomea Pohjois- ja Baltian maiden balettikilpailuissa.
Tanssi on kova laji
Phet treenaa Leipätehtaalla Helsingin tanssiopiston tiloissa. Hän harjoittelee useita tunteja päivässä. Koulupäivän jälkeen hän siirtyy suoraan treenipaikalle. Kerran viikossa on pilatesta, joka on tärkeää kehonhuollon ja vartalonhallinan kannalta.
Loukkaantumisen pelko on tanssijan alinomainen seuralainen. Ura saattaa katketa ennalta-arvaamattomasti loukkaantumisen vuoksi.
– Olen välttynyt pahemmilta vammoilta tähän mennessä. Vain kerran olen joutunut pitämään pidemmän tauon treenaamiselta loukkaantumisen vuoksi, Phet kertoo.
Myös Suomen talvi koettelee tanssijaa. Pakkassäässä kroppa kylmettyy tosi nopeasti ja vilustumisilta on vaikeampi välttyä.
Baletin lisäksi Phet on harjoittanut myös muita tanssilajeja kuten steppiä, karakteeria ja nykytanssia.
Phet myöntää, että baletti on kova laji ja vaatii itsekuria. Ja se, että jaksaa tehdä töitä unelmansa eteen, kasvattaa luonnetta. 10 vuoden päästä hän aikoo tehdä sitä, mitä hän nytkin tekee eli tanssia. Toiveena on pysyä hyvässä kunnossa ja työskennellä tanssijana.
– Suomen kansallisoopperan balettilaitoksen koulutukseen pääsy on prioriteetti numero yksi, mutta hartaana toiveena tietysti on, että pääsisin kokeilemaan siipiäni kansainvälisille estradeille, Phet toteaa.
Näin toivomme mekin. Ei muuta kuin tsemppiä ja kovaa työtä. Odotamme jännityksellä tulevia käänteitä.
Teksti Nina Eriksson
Kuvat Jauri Varvikko