Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Jousta ja nuolta on jo vuosisatoja käytetty metsästys- ja sota-aseena. Nykyään jousi-ammunta on niin kilpailu- kuin harrastelaji.

Pitkään Kannelmäessä asunut Heikki Keski-Vinkka on ampunut jousella viisi vuotta. Hänen erityisalaansa on vaistoammunta perinteisellä pitkäjousella. Hän myös ohjaa alan harrastajia ja valmistaa sekä korjaa ammuntavälineitä.

Heikki muistelee tykänneensä nuorena poikana ampua jouskarilla. Varsinainen kipinä lajiin syntyi vuonna 2013, jolloin jousiammunta vei miehen mennessään. Nyt harrastuksesta on kehkeytynyt myös elämäntapa.

– Kun olen täällä, silloin ei tarvitse ajatella muuta. Pää pysyy kondiksessa. Ampumaradalla saattaa vierähtää useita tunteja. Ja kun ampuu paljon, niin samalla tulee harrastettua hyötyliikuntaa, kun kulkee ammuntapaikan ja maalitaulun väliä nuolia hakemassa.

Jousilla ampuminen parantaa ryhtiä ja vahvistaa erityisesti selän ja käden lihaksia. Siksi se toimii oivana vastapainona vaikkapa päätetyöskentelyä tekevälle.

Tekniikkaa ja mielenhallintaa
Jousiammunta on tekniikkalaji, joka vaatii mielenhallintaa. Tekniikka kehittyy ajan kanssa, joten taitojaan voi hioa loputtomiin. Heikki kuvailee jousiammunnan aikaa ja pitkäjänteisyyttä vaativaksi harrastukseksi, joka kehittää mm. keskittymiskykyä ja hermojen hallintaa.

– Täytyy olla hieman kovapäinen, että pärjää. Pitää myös luottaa itseensä, mutta ei kuitenkaan pidä miettiä liikaa.

Heikki seisoo ryhdikkäänä ja jännittää jousen. Nuoli lentää kohti maalitaulua. Kaikki näyttää helpolta.

– Kun asian tekee oikein, niin se näyttääkin helpolta. Kyllähän sen tuntee koko kropassa, kun nuoli lähtee oikein. Ja kun sitä epäonnistuu, niin on kaksi vaihtoehtoa, joko hyväksyt asian tai kiroilet.

Seuratoimintaa
Heikki on mukana Wilhelm Tell ry:n toiminnassa. Vuonna 1951 perustetun seuran kuuluisin ampuja on keihäänheitossakin olympiakultaa voittanut laulaja Tapio ”Tapsa” Rautavaara. Jousiammunnassa Rautavaara toi joukkuekilpailun maailmanmestaruuden kotiin.

Jousiammuntaa voi harrastaa läpi vuoden, niin sisällä kuin ulkona. Wilhelm Tell -seuran jousiammuntahalli sijaitsee Sörnäisissä. Lisäksi seuran jäsenet voivat harjoitella niin Ruskeasuon jousiammuntakentällä kuin Sipoonkorvessa sijaitsevassa Talosaaressa, jossa voi rata-ammunnan lisäksi harjoitella myös maastoammuntaa luonnon keskellä.

Viime vuosina erilaisia harrastajia lajin pariin on tullut lisää, johon ovat osaltaan vaikuttaneet erilaiset TV-ohjelmat ja roolipelit. Laji sopii kaikille ikään katsomatta. Harrastajia löytyy noin 10 ikävuodesta alkaen yli 80-vuotiaisiin.

Yksin tai porukalla
Jousiammunnan parissa viihtyvät niin naiset kuin miehetkin ja siihen voi osallistua koko perheen voimin. Lajia voi harrastaa yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Jousiammunta on siten myös sosiaalista toimintaa, että se saattaa ihmisiä yhteen. Ruskeasuon radalla on leppoisa tunnelma.

– Ampuradalla ollessasi ja keskittyessäsi suoritukseesi, niin olet tavallaan yksin, vaikka ympärillä on muitakin ampujia, sanoo Heikki.

Aktiiviset harrastajat oppivat myös tunnistamaan toisensa jopa nuolen perusteella.

Munkkiniemeläinen Heikki Oja, johon Heikki on tutustunut jousiammunnan kautta, innostui ammunnasta pari vuotta sitten järjestetyillä työpaikan Tyky-päivillä.

– Tämä on mun 50-kympin villitys, Oja kertoo hymyillen. Käyn ampumassa täällä Ruskeasuolla ja mökillä. Vaimokin on hyväksynyt harrastuksen ja vaatehuoneeseen ilmestyneet jouset.

Nuoria lisää
Nuoria toivotaan lisää harrastuksen pariin.

– Kannattaa tulla kokeilemaan. Kannelmäestä kulkee bussi suoraan Kalasatamaan, josta on lyhyt matka Vilhonvuorenkadulla sijaitsevalle jousiammuntahallille, Heikki mainitsee.

Jos innostuu lajista ja liittyy seuran jäseneksi, niin seuran puolesta on tarjolla erilaisia alkeiskursseja.

– Viihdyn erityisen hyvin nuorten parissa, he ovat niin pyyteettömiä, sanoo pitkään nuoriso-ohjaajana toiminut Heikki.

Minkäänlaisia välineitä ei etukäteen tarvitse hankkia, sillä aloittelijat saavat lainata seuran välineitä ja kokeneet ampujat opastavat alkuun ja neuvovat samalla oikean tekniikan löytämisessä.

Jousissa ja nuolissa eroja
Jousiammunta on monipuolinen laji. Erilaisia jousia ja kilpailumuotoja on useita. Jousella voi myös metsästää ja kalastaa. Välineitä voi ostaa kaupasta ja tilata netistä. Halutessaan välineisiin saa kulumaan runsaasti rahaa, mutta niitä voi valmistaa myös itse. Heikki valmistaa sekä korjaa ammuntavälineitä.

Nuolien valmisteluun on Heikiltä kulunut aikaa ja rahaa, mutta intoa miehellä riittää edelleen.

– Taito paranee tekemällä. Tässä ei tule koskaan valmiiksi, sillä aina on kehittämisen varaa.
– Tämä on sellaista pientä säätämistä niin kuin auton kanssa, sanoo Heikki.

Heikille harrastuksesta on tullut jo melkeinpä ammatti.

– Minulla on oma, pitkäjousille tarkoitettu Facebook- sivusto, jota ylläpidän.

Lähitulevaisuuden suunnitelmat liittyvätkin jousiammuntaan, mutta siitä ei vielä ole aika puhua.

Teksti ja kuvat
Jauri Varvikko

 

Eri jousia eri aikakausilta eri tarkoituksiin

Asiaan vihkiytymätön joutuu yllättymään, kun selviää, kuinka monta erilaista jousta on olemassa.

Olympialaisissa nähdään yleensä moniosaisia, tähtäimellä varustettuja kilpajousia, jotka on valmistettu hiili- tai lasikuidusta ja kevytmetalliseoksista.

Sodankäyntiin kehitetty, lyhyitä nuolia ampuva varsi- tai jalkajousi on taas hyvin tehokas ja sillä voidaan ampua pitkältä matkalta.

Viime vuosina suosioon ovat nousseet Yhdysvalloissa kehitetyt taljajouset, jotka ovat suosittuja erityisesti metsästäjien keskuudessa.

Heikit harrastavat vaistoammuntaa historiallisemmilla, perinteisillä pitkä- ja primitiivijousilla, joilla on metsästetty ja sodittu jo vuosituhansia.

Vaistoammunnassa ei tähdätä, vaan nuolia ammutaan vaistonvaraisesti kohdetta kohti. Vähän samalla tavalla kuin heitetään tikkaa. Harjoittelun määrällä on iso merkitys, sillä tekniikka syöpyy muistiin.

Puisissa perinnejousissa ei siis ole tähtäimiä. Jouset on tehty joko yhdestä puukappaleesta tai useammasta osasta liimaamalla ja laminoimalla, puulajista riippuen.