Kongon ukko kummittelee – Majavan matkassa
Saamastani runsaasta palautteesta päätellen meitä niinsanotun tietoyhteiskunnan ulkopuolisia pässinpäitä on tosi paljon. Oma tuskainen harjoitteluni jatkuu yrityksen, erehdyksen ja joskus jopa onnistumisen kautta. En olisi koskaan voinut kuvitella kuinka paljon aikuisviihdettä ja suoranaista törkyä netistä löytyy. Hurskastelematta mitenkään täytyy sanoa, että jopa minua puistattaa välillä. Yritin tässä taannoin klikata jotain herkkää ja kaunista masiinastani, mutta toisin kävi. Kuvaruutuun ilmestyi ties mistä harvinaisen suurikokoinen neekeri, joka jylmäsi täydellä mahdilla lilliputtimaisen pienen kiinattaren kanssa. Olin kaiketi painanut pahaa aavistamatta jotain esille tarjottua ehdotusta.
Ja edelleenkin kun olen etsimässä jotain arvokasta tietoa, niin esiin hyppää pyytämättä ja yllättäen sama pariskunta edelleen ankarasti ”kissalta piiloon” laitellen. En ole mikään rasisti, kaukana siitä, mutta liika on liikaa. En saa hommaa poikki omilla taidoillani. En liioin kehtaa kysellä tukihenkilöiltäni neuvoa.
Mieleeni tuli mainio Bill Murrayn elokuva Päiväni murmelina. Siinä päähenkilö herää joka aamu uudestaan samaan eiliseen päivään eikä voi liioin keskeyttää loputonta jo ennen koettua päivää. Olen myös ajatellut, että olisikohan kyseessä sittenkin jonkinlainen paljon puhuttu freudilainen kateus. Kongon poika tuntuu todella pärjänneen työkalupakilla käytyään. Ehkäpä alan vähitellen tottua Kongon ukon jatkuvaan kummitteluun.
Palataanpa sitten surutyöasioihin. Kulunut vuosi on ollut todella kauhea. Tuntuu, ettei kulunut aikakaan ole auttanut juuri lainkaan. Koska homma on kroonistunut, niin tulee tämä surutyö vielä kauan kestämään, todennäköisesti vielä vuosia. Olen väitellyt tarkoituksella kapakoissa käymistä, koska uskon sanontaan että koskaan asiat eivät voi niin huonosti olla etteikö niitä brenkulla vielä huonommiksi saisi. Ei paljon naurata tai laulata. Mahtaako tässä edes aika riittää, kun sitä ei enää mikään pojankoltiainen ole. ” Toisella puolella” näkemiseen en usko, vaikka huomattavan viisaat kaverini niin vakuuttelevat. Ilahdun, jos olen ollut väärässä.
Lievääkin kekkulin ottoa karttelen myös siksi, että olen huomannut potevani jälleen jo ennestään tuttua hulluutta. Olen huomannut, että puuhailen jälleen jotain täysin järjetöntä matkoille menoa. Ilmoitan tässä ja ensi viikolla virallisessa lehdessä, ettei yli 0,5 promillen menevässä kekkulissa antamillani lausunnoilla ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa.
Ovatpahan jotakin sen hetken toiveajattelua. Jos joku esittäisi minulle illan kuluessa vaikkapa Kuuhun menoa, niin olisin ehdottomasti sinne lähdössä, vaikkapa saman tien. Luulisi, että olisin viisastunut vuosikymmenten mittaan vaan en ole. Olen joskus jopa maksanut vapaaehtoisesti matkoja, joille en ole itse lähtenyt mukaan.
Matkoista puheen ollen, kävin tässä ystävieni yllytyksestä Puerto de la Cruzissa, maanpäällisessä paratiisissa. Ei olisi pitänyt lähteä. Jokainen puistonpenkki, kivimuuri, kapakka tai kadunkulma toi ikävällä tavalla mieleen entiset hyvät ajat. Tuntui siltä, että jokainen jo arpeutunut haava aukesi uudelleen. Syy oli täysin omani, ei olisi pitänyt lähteä. Itseäni viisaammat kyllä varoittelivat minua ennakolta, mutta milloinkas sitä uskoo järjen ja kokemuksen sanoja.
Nyt ymmärrän enemmänkin kuin hyvin, miksi Viipurin evakot eivät koskaan halunneet mennä takaisin naapurin raiskaamaan kotikaupunkiinsa,
Ikävä kyllä, näitä puertoja on kohdallani ehkä liiankin kanssa. Ei tässä oikein tiedä, mihin sitä uskaltaa mennä. Ei vielä ainakaan sinne etelään. Kouvolassa kyllä tekisi mieleni käydä siellä asuvien hyvien ystävien vuoksi. Imatrasta en ole ihan varma. Ei pidä kuitenkaan vaipua synkkyyteen.
Keskityn nyt ainakin joksikin aikaa tabletilla harjoitteluun. Alan epäillä, että jonkinlainen koukuttuminen on jo tapahtunut. Olen huomannut, että entinen tietolähteeni, Otavan Iso tietosanakirja 1930- luvulta, 15 osaa sekä kaksi täydennysosaa 1950- luvulta, eivät enää anna aivan viimeisintä tietoa ainakaan tämän päivän asioista. Toisaalta lukeminen on rauhallisempaa, koska tämä em. jylmäävä neekeriukko ei ainakaan pomppaa esiin sen sivuilta.
Heikki Majava