Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Kakarana minua nauratti kovasti juttu talon vanhasta isännästä, joka käyttäytyi perin ikävällä tavalla. Hän joi viinaa, kiroili ja kiusasi piikatyttöjä tuijottelulla, riettailla eleillä ja sovinistisilla jutuilla. Oli siis törkymöykky pahinta lajia. Kyllästyneet kanssaihmiset pyysivät pitäjän papin puhumaan vaarille järkeä.

– Kuulkaapas vanhaisäntä, jos te jatkatte tuota rataa, niin ette tule pääsemään Taivaan iloihin.
Vaari katseli uhmakkaasti sielunpaimenta ja totesi, ettei hän vanha mies enää mitään iloja tarvitse. Hänelle kyllä riittää, kunhan on lämmintä…

Aikuisiällä minua on kiinnostanut erityisesti tunnettujen ihmisten touhut. Suuri idolini Elvis tarjosi ihmeteltävää.

Hän syntyi äärimmäisen köyhään perheeseen Mississippin Tupelo -nimisessä pikkukaupungissa vuonna 1935. Elvis ei kärsinyt nälkää, koska perheen ravintoasiat olivat järjestyksessä seuraavasti. Elvis kävi aamulla heti auringon noustua polkupyörällään keräämässä tieltä yöllä yliajetut otukset. Tieltä löytyi oravia, opossumeja, hamstereita, sisiliskoja, sammakoita ja supikarhuja. Kissoista tai koirista eivät tiedot kerro. Yliajetuista otuksista äiti Gladys kokkasi perheelle herkullisen muhennoksen. Ruoka oli paitsi tuoretta niin myös ravitsevaa, proteiinia ja hivenaineita riitti. Näinpä Elviksestä kasvoi terve ja vanttera nuori mies. Huonoja harrastuksia ei ollut.

Tuolloin ei roikuttu assoilla tai ostareilla. Musiikki täytti nuoren miehen ajan. Hengellinen musiikki kuten gospel, blues ja negro-spirituaalit olivat tuolloin muodissa ja jättivät jälkensä Elviksen myöhempään tuotantoon. Perhe oli muuttanut Memphisiin, joka oli Tupeloon verrattuna suuri kaupunki. Enää ei eväitä kerätty maantieltä.

Elvis oli ahkera ja kunnollinen. Hän oli erittäin kiinnostunut kaupungin uudesta musiikista, rock and rollista. Vanhempi väki karsasti tätä musiikinlajia, mutta niin on aina ollut ja niin i tulee aina olemaan jatkossakin.

Elvis oli erittäin kiintynyt äitiinsä. Hän päättikin yllättää äitinsä omalla levyllään. Hän oli nähnyt, että paikallisessa Sun-levy-yhtiässä sai tehdä omakustanteita muutamalla dollarilla. Kappaleen nimi oli Thats all right, Mama. Tapahtui jotakin uskomatonta. Oikea henkilö, Sam Phillips, kuuli levyn. Loppu on historiaa…

Keskitynkin tässä mieluummin näihin ruokailuasioihin. Siis enää ei Gladys-äiti kokkaillut Elvikselle maukkaita muhennoksiaan. Hän ihastui uusien kavereittensa opastamana jenkkiläiseen roskaruokaan, hodareihin, hampurilaisiin ja sen semmoiseen.

Useasti keikan jälkeen Elvis hyppäsi lentokoneeseensa ja kävi syömässä kavereidensa eli Memphis mafian kanssa vaikkapa New Orleansissa, koska sieltä sai erityisen maukkaita hodareita. Elviksellä oli oma suihkukone, Lisa Marie. Elvis paisui roskaruuasta välillä kymmeniä kiloja, joten oli rankka homma laihduttaa itsensä taas esiintymisasuihin sopivaksi. Elvis joutui olemaan jatkuvasti pakkodieetillä. Hän poti myös jatkuvaa obstipaatiota eli ummetusta. Nappeja nautittiin joka vaivaan. Niitä popsittiin laihtumiseen nukahtamiseen, heräämiseen, virkistäytymiseen. Tuskinpa hän itsekään tiesi, mitä kaikkea sitä oli tullut syödyksi. On helppo ymmärtää, mitä tästä hevostohtoroinnista seurasi. Terveys siinä meni.

Eräänä ankeana elokuun aamuna Gracelandin kodissa vuonna 1977 tapahtui sitten grande finale. Taloudenhoitajan mukaan Elvis oli keikkunut ja ähkinyt vessanpytyllä toista tuntia. Ei tullut valmista. Se mitä tuli oli sydänpysähdys. Elvis kaatui pytyltä vessan lattialle. Mitään ei ollet enää tehtävissä.

Ruumiinavauksessa Elviksen paksusta suolesta löytyi kymmenisen kiloa kivettynyttä fecesmassaa. Ei sellaiseen enää keikkuminen auta. Pikemminkin dynamiittia siinä tarvittaisiin. Olen mietiskellyt, kuinka Elviksen kohtalo olisi ollut vältettävissä. Elviksen olisi pitänyt vaihtaa kaveripiiriään.

Yöt ovat nukkumista varten, aamulla herätään nukutun yön jälkeen terveenä ja pirteänä. Ei olisi liioin pitänyt syödä jenkkiläistä roskaruokaa vaan kuitupitoista ravintoa, kuten tohtori Kiminkinenkin opettaa. Kunnon ravintokuitua saa vaikkapa ruislimpusta. Elvis olisi voinut lennättää itselleen esimerkiksi Elannon häälimppuja. Niistä ei jukoliste, enää ruoka parane. Tai sitten kyllä, kuopiolaiset Hanna Partasen muikkukukot ovat ehkä vieläkin parempia. Näitä eväitä kun ihminen syö, niin ei tarvitse tehdä tyhjää reissua ulkohuoneeseen. Näitä kun olisi Elvis syönyt, niin hän eläisi ja esiintyisi edelleenkin. Näin jokunen vuosi sitten Musiikkitalossa 86-vuotiaan Tony Bennettin esiintyvän. Kyllä lähti ukosta ääntä ja homma kävi …

Heikki Majava