Pääkirjoitus – Energian kallistuminen
Energian kallistuminen alkaa näkyä kuluttajien kukkarossa. Viime päivinä olemme saaneet lukea erityisesti taajama-alueiden ulkopuolella asuvien ihmisten kertomuksia elintason heikentymisestä, joka on suoraa seurausta sähkön ja polttoaineiden hintojen nousulle.
Helsingissä asuvia ei tilanne ole kurittanut vielä samalla kädellä, sillä kerrostaloja lämmitetään kaukolämmöllä ja sähkönkulutus ei ole samaa luokkaa kuin omakotitaloissa. Ihmiset käyttävät myös julkista liikennettä, eikä energian hinnankorotukset näy vielä lippujen hinnoissa.
Suuri osa suomalaisista asuu maakunnissa, joissa kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat nousseet rajusti. Monet eivät yksinkertaisesti selviä enää asumismenoista. Kaupunkilaiset tulevat perässä, sillä taloyhtiöt ovat pakotettuja nostamaan vastikkeita sen mukana, kun sähkön ja kaukolämmön hinta ja vaatimukset energiaremonteista nousevat.
Tämä osuu myös suoraan asuntovelallisten kukkaroon, koska kasvanut inflaatio pakottaa lainojen korot nousuun. Polttoaineiden ja sähkön hinnannousu näkyy nopeasti kaikkien välttämättömien tuotteiden hinnoissa. Jos hallitus ei toimi ja alenna energian verotusta, on meillä edessä ostovoiman lasku ja maksukyvyttömyyttä.
Hintojen nousu on monen asian summa. Siihen vaikuttaa niin kansainvälinen tilanne, öljyn ja kaasun hinnankehitys, veden riittävyys, keskilämpötilat, energiavarastojen taso, koronasta aiheutunut markkinoiden elvyttäminen kuin nykyinen ilmastopolitiikka, joka vähentää kivihiilen käyttöä ja kasvattaa päästöikeuksien hintoja.
Jos kansalaiset joutuvat maassamme eriarvoiseen asemaan energian saatavuuden suhteen, on seurauksena poliittista tyytymättömyyttä, joka johtaa viime kädessä kansalaistottelemattomuuteen, välinpitämättömyyteen ilmastotoimia kohtaan ja ilmastotavoitteista jäämiseen.
Energiakriisi kohtelee eri alueiden ihmisiä eri tavoin ja epäreilusti. Suomi painii pitkästä talvesta johtuen talouskohtaisella energiankulutuksellaan aivan eri sarjassa kuin Etelä-Euroopan maat, joissa lämmitykseen käytetyn sähkön määrä on suhteellisesti vähäisempää. Nord Poolissa määräytyvä sähkön hinta kurittaa eniten maita, joissa sähköä eniten per capita kulutetaan, vaikka sähkön hinnanmuodostus olisikin Saksan energiavalinnoista johtuvaa. Tällä on suora vaikutus maiden bruttokansantuotteeseen.
Ja takaisin kansalaisiin… Otetaan esimerkiksi vaikkapa kolmen hengen yksinhuoltajaperhe, joka asuu Uudellamaalla haja-asutusalueella vanhassa puu- ja sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Pienituloinen äiti käy Helsingissä töissä autolla, matka 30 kilometriä suuntaansa. Ansiotulot verojen jälkeen 1 600 euroa kuukaudessa.
Sähköyhtiöt ovat poistaneet viime aikoina hintakatto-sopimuksia yksipuolisesti. Tämä tarkoittaa, että hyvin monen sähkön hinta nousee ensi kuun vaihteessa esimerkiksi 5,99 sentistä kilowattilta tunnissa 11,99 senttiin kilowatilta tunnissa. Jos kylmän joulukuun sähkönkulutus omakotitalossa oli esim. 2 500 kWh, teki se perusmaksuineen noin 160 euroa + sähkönsiirto perusmaksuineen 220. Yhteensä 380 euroa. Vaikka sähkönsiirtomaksu ei nousisi, maksaa yksinhuoltajaäiti ensi joulukuun sähköstään 530 euroa.
Jos kuukaudessa syntyy työmatkoihin, kaupassa käynteihin ja lasten harrastuksiin vientiin ajoa noin 1 800 kilometriä, kuluu 10 vuotta vanhalla autolla bensaa vastaavasti 150 litraa, pyöreästi noin 300 euroa + auton ylläpitokulut noin 100 euroa kuukaudessa.
Yksinhuoltajaäidin pitää siis valmistautua maksamaan ensi jouluna pelkkiä energiamenoja melkein tuhannella eurolla kuukaudessa. Ja saman verran tammikuussa, ja helmikuussa… Sähkön kilpailuttaminen ei auta, koska kaikkien sähkölaitosten hinnat ovat pilvissä.
Entäpä jos talo ei olekaan oma, vaan vuokrattu? Autosta velkaa tai asuntolaina? Entä mistä ruoka, kun muut menot on maksettu? Puhumattakaan siitä, että sairastuisit tai jäisit työttömäksi?
Tilanne on häpeällinen ja pienituloisille kestämätön. Päättäjät elävät eri todelllisuudessa kuin iso osa Suomea. Puunhankinta ja halonhakkuu kannattaa aloittaa jo keväällä, viis hiilineutraaliudesta.
Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi