Pääkirjoitus – Kohtaamisia ja romansseja

Suomi on siirtymässä uuteen todellisuuteen. Viime päivinä on tehty suuria linjanmuutoksia. Nato on realiteetti, vaikka sopimusta ei olekaan vielä ratifioitu. Tämä tarkoittaa aivan uutta aikakautta Suomen historiassa. Romanssi lännen kanssa syvenee ja vahvistuu pysyvästi, mikä muuttaa kansainvälisen ja geopoliittisen tilanteemme uudenlaiseksi. Konkreettisesti se tarkoittaa turvaa ja takuita turvasta.

Mitä tekee mustasukkainen ex-partnerimme Venäjä? Luultavasti on odotettavissa erinäisiä kiusan- ja vahingontekoja, jotka selviävät sitten ajan kanssa. En kuitenkaan ole kovin huolissani, sillä Venäjällä on kädet täynnä ongelmia toisen ex-morsmaikkunsa Ukrainan kanssa. Pakkeja tulee suunnalta ja toiselta, sillä kukapa näin väkivaltaista ja narsistista kumppania haluaisi katsella tai sellaisen kanssa yhteistä tulevaisuutta suunnitella.

Olen varma, että Venäjä otti huomioon Suomen mahdollisen liukumisen läntiseen puolustusliittoon hyökätessään Ukrainaan. On sitten toinen kysymys, aikooko se tehdä asian suhteen jotain. Suomen ja Venäjän raja ei kuitenkaan katoa minnekään, joten olisi Suomen edun mukaista, että kansainvälinen tilanne rauhoittuisi ja sota Ukrainassa loppuisi, mutta tämä lienee toiveajattelua.

* * *

Kerromme tässä numerossa myös toisesta romanssista. Kannelmäkeläiset Heikki Mäkynen, 80, ja Seija Ahlroth, 81, menivät vappuaattona naimisiin. Upeaa, että vanhakin pari jaksaa uskoa rakkauteen, toisiinsa ja tulevaisuuteen. Romanssi ei tosin ollut enää nuori, vaan on kestänyt jo viitisen vuotta. Nyt tämä liitto sai viimein myös virallisen siunauksen. Miksi joku haluaa sitoutua uuteen liittoon kahdeksankymppisenä? Reservin yliluutnantti Mäkysen sanoin: Mikäs sen estää? Rakkaus ei katso ikää.

* * *

Vaikka korona yhä jyllääkin taustalla, on Suomi avautumassa kesään. Se tarkoittaa perinteisiä Mätäjokifestivaaleja. Kaikista ulkopuolisista peloista huolimatta on aika juhlia ja ottaa kesä vastaan. Toivotaan, että festareilla on jälleen hyvä tunnelma ja reilusti porukkaa.

Kesä tarkoittaa myös uudelleennäkemisiä ja kohtaamisia eri tapahtumien, kuten juhlien ja valmistujaisten merkeissä, joissa tapaamme jälleen ihmisten kanssa, joiden viime näkemisestä on saattanut kulua reilustikin aikaa. Lehtemme toinen pääjuttu onkin tällainen vanhojen frendien uudelleenkohtaaminen.

* * *

Ihmisen on hyvä sitoutua. Ei vain toisiinsa, vaan myös asuinpaikkoihinsa. Viime aikoina on ollut paljon puhetta asuinalueemme viihtyisyydestä ja sen kunnosta. On olennaista, ettemme vain valita alueemme nykytilanteesta ja siisteydestä, vaan sitoudumme henkilökohtaisella tasolla tuon viihtyisyyden parantamiseen. Jokainen voi osallistua ja kantaa kortensa kekoon.

Ehkä nämä vaikeat ja hieman pelottavatkin ajat nostavat yhteisöllisyyden aivan uudelle tasolle. Asuinalueellamme on meneillään useita erilaisia yhteisöprojekteja ja yksittäisiä tapahtumia, joiden avulla alueet saadaan taas kukoistamaan ja näyttämään parhaat puolensa. Sitratorin siivoustalkoot ovat tästä oiva esimerkki. Pidetään tori siistinä, niin kaupungilla on hyvät lähtökohdat aloittaa kesäksi suunniteltu perusparannus.

Pidetään myös toisistamme huolta. Jokainen tarvitsee rakkautta, läheisyyttä, turvaa, pysyvyyttä, hoivaa ja huolenpitoa. Ehkäpä myös uusia romansseja…

Mätiksellä nähdään!

Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *