Pääkirjoitus – Kylmenee ja pimenee
Elokuun juhlat tuli juhlittua. Kuu oli kaikin puolin aurinkoinen ja lämmin. Niin Kannelmäen kuin Malminkartanonkin juhlat onnistuvat hienosta ja asukkaat olivat tyytyväisiä.
Nyt etenemme sitten kohti syksyä: kylmää ja pimeää. Ja kyse ei ole vain säätilamuutoksista, sillä kallistuva energian hinta alkaa tuntua kaikkien kukkaroissa. Etenkin niiden, jotka joutuvat uusimaan sähkösopimuksensa lähikuukausina Sama koskee toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.
Varsinkin omakotitaloasujien tilanne on huolestuttava, koska asumiskustannukset ovat karkaamassa käsistä. Jos talossa on suora sähkölämmitys, on edessä isoja sähkölaskuja tai sitten säästökuuri.
Sähkön hinnan nousu koskee myös palveluyrityksiä, etenkin niitä, jotka valmistavat itse tuotteensa tai palvelujen käyttö vie paljon sähköä. Tuotantokustannusten nousu näkyy nopeasti hintojen nousuna ja inflaation kasvuna.
Valtiohallinto toivoo kansalaisten säästävän tänä talvena sähkönkulutustaan. Epäilen, ettei se riitä, sillä energiakustannusten kasvu tulee näkymään koko yhteiskunnassa. Teollisuus on suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Kotitalousten sähkönkulutus on vain osa energiankulutuksen jakautumista.
Sähkön riittävyys on tietysti yksi tekijä, mutta nykyinen hintojen nousu aiheuttanee sen, että kulutus vähenee itsestään. Paljon huolestuttavampi seikka on, että vähätuloiset taloudet eivät pysty välttämättä käyttämään kallista sähköä tai kulutus velkaannuttaa kotitalouksia siinä määrin, että ostovoima supistuu.
Energiakriisin seurauksena talous heikkenee, pahimmassa tapauksessa sitä seuraa suurta köyhyyttä ja elintason kurjistumista niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Maaseudun etuna on se, että siellä voidaan suhteellisen helposti hankkia lämpöä polttopuusta.
Suomessa on lämmityskäytössä yli kaksi miljoonaa tulisijaa. Lähes puolet pientaloista voi kattaa osan lämmityskuluistaan polttopuulla. Tämäkään ei ole itsestään selvä asia, sillä energiapula on nostanut polttopuun hinnan etenkin Etelä-Suomessa taivaisiin. Monin paikoin se on jopa kalliimpaa kuin sähkö.
Elämme poikkeuksellisia aikoja. Näillä näkymin energiapula ei hellitä edes Olkiluodon uuden ydinvoimalan avautuessa, koska ongelman ydin ei ole Suomessa vaan Keski- ja Länsi-Euroopassa. Sähkön hinta määräytyy pörssimarkkinoiden mukaan. Eniten tarjoava ostaa sähkön markkinoilta.
Jo nyt on nähtävissä, että joissain kunnissa valmistaudutaan myymään oman kunnan asukkaille sähköä soviteltuun hintaan. Tämä onnistuu vain niiltä kunnilta, joilla on oma sähköntuotantojärjestelmänsä tai ne pystyvät tuottamaan sähköä läheltä alle pörssihintojen.
Tämä ei kuitenkaan onnistu esim. Heleniltä Helsingissä, sillä kaupungin omistama yhtiö myy sähköä ympäri Suomen, samoin kuin monilla asukkailla on sopimuksia muiden sähköyhtiöiden kanssa, jolloin markkinahintaa halvemman sähkön myynti osalle asukkaista muuttaisi kaupankäynnin muita asiakkaita syrjiväksi.
Helsingissä on tehty isoja satsauksia sähköntuotannon muuttamiseksi ympäristöystävälliseksi. Nykyinen tilanne kuitenkin pistää miettimään, pitäisikö muutoksia siirtää? Hanasaaren kivihiilivoimalaitos on tarkoitus sulkea ensi keväänä. Nyt vain ei taida olla sen aika, sillä asukkaat ja asiakkaat saattavat todella tarvita tuota energiaa.
Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi