Pääkirjoitus – Mätäjoen koskihanke etenee
Olin 23.1. WWF:n järjestämässä Mätäjoen tekokoskihankkeen esittelytilaisuudessa. Paikalla oli asiaan vihkiytyneitä asiantuntijoita, kuten Kaarelanjoki-hankkeen ja Virtavesien hoitoyhdistys ry:n edustajia, kaupungin virkamiehiä ja asukasyhdistysten edustajia. WWF on ottanut Mätäjoen ns. Trumpettikoski-hankkeen suojelukseensa. Tarkoituksena olisi tänä kesänä purkaaTrumpetinpuiston kohdalla oleva 9 metrin levyinen Kaarelanpato ja rakentaa tilalle keinotekoinen koski, jota pitkin kalat pääsisivät kulkemaan.
Tällä hetkellä pato vuotaa ja Mätäjoen vesi on ollut kovin alhaalla. Yhdessä kuivan kesän kanssa ne aiheuttivat viime kesänä jokeen kalakuolemia. Joen virtaama ei ole riittävä, mistä johtuen vesi ei hapetu tarpeeksi. Happikatoa yritettiin tuolloin korjata asentamalla Kartanonhaan lampeen hapetin ja juoksuttamalla Silvolan tekoaltaasta jokeen vettä.
WWF on tehnyt koskihanketta varten rahoitus- ja rakennussuunnitelman. Hankkeen toteutus voisi parhaimmillaan alkaa heti lintujen pesinnän jälkeen, jolloin projekti saataisiin myös nopeasti päätökseen. Asian eteneminen riippuu kaupungin halusta antaa tarvittavat varat projektin toteuttamiseen. Kaikki projektia suunnittelemassa olleet vapaaehtoistahot ovat ilmaiseet halukkuutensa osallistua tarvittaessa talkoisiin.
Ongelma on, että kaupungilla ei ole varoja budjetoituna pienvesien kunnostukseen. Kaupunki on myös esittänyt, että Mätäjokeen liittyviä projekteja voitaisiin rahoittaa osallistuvan budjetoinnin hankerahoista. Idea on tietyin ehdoin kannatettavissa. Kaupunki ei kuitenkaan voi paeta vastuutaan. Osallistuvan budjetoinnin ideana tuskin on, että sen avulla kaupunki pesisi kätensä muista sen vastuulla olevista asioista.
Mätäjoen merkitys ja arvo on hyvin suuri koko Länsi-Helsingille. Joen varrella ja välittömässä vaikutuspiirissä asuu satoja tuhansia asukkaita. Ihmiset pitävät jokea ja sen rantamia merkittävänä virkistysalueena. Kaupungin on otettava kokonaisvaltainen vastuu joen kunnossapidosta ja kehityksestä. Se tarkoittaa kaupunginhallituksen korvamerkitsemää rahaa, jota käytetään pelkästään joen hoitoon ja kunnostukseen.
Kaupunki on sitoutunut juoksuttamaan kesäaikana Silvolasta vettä Mätäjokeen, jotta se ei pääsisi kuivumaan. Nyt myös muut hoitotoimet vaativat sitoutumista. Asukasyhdistysten on yhdessä muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteinen aloite ja esitys kaupungille joen hoitotoimenpiteiksi. Osa jokeen liittyvistä projekteista voitaneen rahoittaa osallistuvan budjetoinnin rahoista, kuten esim. joen perkaukseen ja lietteen poistoon liittyviä tehtäviä. Myös asukkaat voivat osallistua näihin toimiin.
Osallistuvan budjetoinnin projektit etenevät kuitenkin hyvin hitaasti. Varsinaiseen äänestykseen menevät hankkeet käsitellään vasta syksyllä ja projektit konkretisoituvat vuonna 2020. Tämä ei riitä. Mätäjoki tarvitsee koskensa jo tänä kesänä! Mätäjoki tarvitsee apua nyt! Pitäjänmäen kalaportaan suunnittelu pitää aloittaa heti!
Mätisfestarit järjestetään tänä keväänä 23 kerran. Voin Kaarela-Seuran hallituksen edustajana sanoa, että tänä vuonna festareita juhlitaan ensisijaisesti Mätäjoen puolesta ja sen kunnon edistämiseksi.
Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi