Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Suomalaisten turistien määrä Kanarialla löi viime vuonna kaikki aiemmat ennätykset. Pohjoismaalaiset turistit rynnivät nyt saksalaisten ja brittien ohi. Viime vuoden tammikuusta-kesäkuuhun pelkästään Gran Kanarialla kävi 75 000 lomailijaa.

Yhä useampi suomalainen majoittuu jossain muualla kuin hotellissa ja pidemmän aikaa. Vuokramajoituksen osuus on kasvanut jatkuvasti. Varsinkin pitkiä aikoja viihtyvät eläkeläiset ovat löytäneet Kanarian saaret. Kerromme tässä numerossa Teneriffan suomalaisista, tai sanotaanko Kaarelan teneriffalaisista.

Espanjassa asuu kymmeniä tuhansia suomalaisia joko pysyvästi tai ajoittain. Kanarian saarilla asuu varovaisestikin arvioiden yli 3000 suomalaista. Mikä vetää suomalaisia Kanarialle? Yksi takuuvarma asia on sää. Toisin kuin Manner-Espanjassa, Kanarialla on lämmin ympäri vuoden. Kanarialla on myös edullista. Suuri suomalaisyhteisö yhdistettynä saarien rajattuun tilaan luo vahvan yhtenäisyyden tunteen, mikä tuntuu turvallisuutena.

Paljonko ulkosuomalaisia on ylipäätään? Sisäministeriön mukaan ulkomailla asuu noin 300 000 henkeä. Todellista lukua on vaikea sanoa, koska kenenkään ei tarvitse ilmoittaa muutostaan ulkomaille tai siellä olemisesta. Jos mukaan lasketaan myös toisen kansalaisuuden ottaneet ja heidän toisen tai kolmannen polven lapsensa, päästään jo pariin miljoonaan.

Ruotsinsuomalaisten määrä on tietysti suurin, mutta suomalaisia asuu lukuisasti myös muissa EU-maissa, kuten Iso-Britanniassa ja Saksassa. Myös USA:ssa ja Kanadassa asuu paljon suomalaisia. Viime vuosina monet suomalaiset ovat hankkineet asuntoja esimerkiksi Virosta. Mitään 70-luvun tapaista joukkopakoa ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Miksi ruveta ulkosuomalaiseksi? Joillekin kyse ei ole valinnasta, sillä vanhemmat ovat saattaneet muuttaa työn perässä ulkomaille jo vuosikymmeniä sitten. EU:n myötä yhä useammat hakeutuvat kansainvälisiin tehtäviin. Ulkosuomalaisia yhdistää tietoisuus omasta taustasta ja juurista. Tarve ylläpitää suomalaista identiteettiä ja yhteyksiä Suomeen on monille tärkeää.

Suomalaisten koulutustasoa arvostetaan, mutta silti monet nuoret lähtevät ulkomaille opiskelemaan ja saattavat jäädä sille tielle. Olen itsekin opiskellut ulkomailla kuusi vuotta. Tunneside Suomeen oli kuitenkin niin vahva, että päätin palata.

Eläkeläisillä valinta liittyy mukavuuteen; pakoon kylmää ja pimeää. Stressitön elo lämpimissä talviolosuhteissa on mukavaa ja kesäksi tullaan takaisin Suomeen mökkeilemään ja nauttimaan valoisasta suvesta.

Ulkomaan kontaktit elävöittävät suomalaisia ja tuovat lisää ymmärrystä maailman menosta. Ulkosuomalaiset levittävät myös Suomen asiaa maailmalla. Suomalaisten maastamuutto ei ole kuitenkaan vain hyvä asia, sillä suurella määrällä on myös muunlainen yhteiskunnallinen merkitys. Ulkomailla asuvia äänioikeutettuja on 250 000. Saadaanko heidät esimerkiksi äänestysuurnille kevään eduskuntavaaleissa?

Maahanmuutosta puhuttaessa tiedämme, että monet tänne tulevista lähettävät osan palkkarahoistaan kotimaahansa. Tekevätkö ulkosuomalaiset samoin? Eli vievät rahaa ulos sisään tuomisen sijaan? Suomeen tehtyjen ulkomaisten investointien määrä on pitkän ajanjakson jälkeen kääntynyt taas kasvuun. Ne luovat tänne työpaikkoja. Toivottavasti investoinnit eivät ole vain ulkomaalaisten tekemiä.

Suomen on tärkeä kantaa huolta ulkosuomalaisista ja heidän yhteyksistään synnyinmaahansa, jotta he tuntisivat mielekkäänä myös palaamisen ja tienestiensä palauttamisen talouteemme. Uskon, että verotukselliset syyt ovat hyvin harvalla etusijalla, kun he päättävät muuttaa muualle. Pääosalle kyse on elämisen ja työnteon helppoudesta ja mielekkyydestä. Jos asiat ulkomailla eivät mene kuin Strömsössä, pitää ulkosuomalaiselle olla yhtä helppoa niin palata kuin lähteä.

Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi