Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

 

Kuinka moni tietää, miltä Pitäjänmäen kirkko näyttää? Varmasti suurin osa pitäjänmäkeläisistä ja konalalaisista lukijoistamme, mutta muut ehkä ihmettelevät, että mikä kirkko?

 

Pitäjänmäen kirkko ja seurakuntatalo vihittiin käyttöön 23.5.1959. Sen ovat suunnitelleen arkkitehdit Eija ja Olli Saijonmaa. Kirkkorakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Pitäjänmäkeä, mutta on useastakin syystä vähän kuin katseilta piilossa.

Pitäjänmäen ja Kannelmäen seurakunnat kuuluivat vielä tuolloin Huopalahden seurakuntaan. Molemmat seurakunnat aloittivat itsenäisen toiminnan 1.1.1966. Kummassakin seurakunnassa juhlittiin kolme vuotta sitten 50-vuotisjuhlia.

Monet seurakuntatoimintaan, kerhoihin ja leireihin osallistuneet asukkaamme muistavat, että vuosien saatossa Pitäjänmäen ja Kannelmäen seurakunnilla on ollut useita yhteistyöprojekteja ja monia yhteisiä tapahtumia. Viimeaikaisista mainittakoon esim. yhteisöruokailut.

Toisin kuin Kannelmäessä, pitäjänmäkeläisillä oli kirkko valmiina. Pitäjänmäen seurakunnassa onkin kevään aikana juhlittu upeaa, vuonna 2006 saneerattua, kirkkorakennusta.

Vihkipäivänä pidetty Muistojen ilta keräsi suuren määrän vanhoja pitskulaisia muistelemaan. Mukana oli vanhempia ihmisiä, jotka olivat kerenneet osallistua jopa 20-luvun lopussa Henrikintielle talkoovaroin rakennetun kyläkirkon tilaisuuksiin.

Kirkkoherra virkavapaalla

Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi on ylpeä kirkostaan, eikä turhaan. Hän on toiminut Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherrana vuoden 2015 alusta lähtien. Ennen sitä hän työskenteli pappina Helsingin Tuomikirkossa ja kappalaisena Helsingin Vanhassa kirkossa. Antturi pääsi 60-vuotisjuhliin mukaan vähän kuin siivellä.

– Olen ollut viimeiset puoli vuotta virkavapaalla, turistipappina Kanarialla. Tässä sai juhlien osalta tulla valmiiseen pöytään, Antturi nauraa. – Oli mukava palata takaisin.

Uusi seurakunta-ajattelu kivijalkana

Vuonna 1959 valmistunut kirkko edusti valmistuessaan aivan uutta tyyliä. Kirkon 60-vuotisjuhlamessussa 19.5.2019 saarnannut pitskulainen professori Martti Nissinen totesi: ”Kirkkoarkkitehtuuri kertoo vahvaa tarinaa seurakuntatyön monipuolistumisesta. Kirkkoja ei enää suunniteltu vain passii­vista sanankuuloa varten, vaan kirkkosalista tuli osa toiminta­keskusta, joka oli suunniteltu monenlaisia kokoontumisia varten ja jonka yhteyteen sijoitettiin myös toimistotilat ja työtekijöiden asuntoja. ”

Pitäjänmäen kirkko on tästä hyvä esimerkki, samoin kuin seuraavana vuonna vihitty Puistolan kirkko, ja sama ajatus toistuu Alppilassa, Meilahdessa, Hakavuoressa, Herttoniemessä, Lauttasaaressa, Tapanilassa ja Vartiokylässä, kaikki muutaman vuoden sisällä 60-luvun taitteen kahta puolta vihittyjä kirkkoja.

Pitäjänmäen kirkko oli valmistuessaan ennen kaikkea seurakunnan toimintakeskus jumppasaleineen ja erilaisine kerhotiloineen. Jumppasalista luovuttiin peruskorjauksen yhteydessä, mutta muut toiminnot ovat ennallaan.

– Pitäjänmäkeen muutti tuolloin paljon uusia perheitä. Lähiöt täyttyivät lapsista ja nuorista ja tarvittiin erilaisia tiloja, Antturi kertoo.

– Nyt rakenteet ovat pikkuhiljaa muuttumassa, mutta pyrimme olemaan toiminnan keskipisteessä.

Uuteen seurakunta-ajatteluun kuului, että kirkko ei toiminut vain virallisten tehtävien toteuttajana, vaan paikkana, jonne sai tulla harrastamaan ja kokoontumaan muutenkin.

Pitskun seurakunnan toiminta on säilynyt yhä monimuotoisena eikä henkilöstömäärää ole pienennetty.

– Meillä on toimintaa nuorimmista vanhimpiin, vähävaraiset ovat entistä keskeisempi osa kokonaisuutta, kirkkoherra sanoo.

Laaja toimintakenttä kattaa perinteisten tehtävien lisäksi niin lasten päiväkerhon, varhaiskasvatuksen leirit, ikäihmisten aktiviteetit kuin diakoniatoiminnan.

Miellyttävät ja toimivat tilat

Kirkko on rakennettu kolmeen kerrokseen. Julkisivut ovat tiiltä ja kellotapuli betonia. Peruskorjauksen yhteydessä liikuntasaliin tehtiin välipohja, jolla yläkertaan saatiin kirkkoherranviraston toimistotilat ja alakertaan nuorisolle omat tilat.

Kirkon tilojen toimivuutta parannettiin rakentamalla sen pohjoispäätyyn hissi ja portaikko. Entiset asuintilat on muutettu yhteiskäyttöön.

Konalan kirkon sulkemisen jälkeen suurin osa sen toiminnoista siirtyi Pitäjänmäen kirkkoon.

– Jatkuvasti mietimme tilojen monipuolisempaa käyttöä, Antturi toteaa. – Ala-aulan naulakkotila voisi olla seuraava kehityskohde.

Käykääpä tutustumassa, suositttelen lämpimästi.

 

Teksti ja kuvat Jauri Varvikko

 

Pitäjänmäen kirkko

• Valmistunut vuonna 1959
• Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Eija ja Olli Saijonmaa.
• Kirkon kokonaispinta-ala on lähes 2000 neliötä. Kirkkosalin osuus 384 m2, istumapaikkoja noin 250 hengelle. Kirkkoherranvirasto eli seurakuntatoimiston tilat ovat 68 m2.
• Pitäjänmäen seurakuntaan kuuluu tällä hetkellä 9256 jäsentä ja se kattaa Pitäjänmäen ja
  Konalan kaupunginosat.
• Seurakunnassa on 19 työntekijää, joista kolme osa-aikaisia.
• Seurakunnalla on Pitäjänmäen kirkon lisäksi toimitila Pajamäessä. Konalan Ristikkoon ollaan parhaillaan suunnittelemassa asukastilan avaamista yhdessä Konala-Seuran ja muiden alueen toimijoiden kanssa.