Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Maaliskuun ensimmäinen lauantai valkeni kylmänä ja lumi peitti tienoot. Keväästä ei ollut vielä tietoakaan kuorma-auton peruuttaessa Malminkartanon ja Kannelmäen välisen kävelysillan kupeeseen, rautatien kohdalla. Lavalla oli tavallisuudesta poikkeavaa tavaraa. Perälauta avattiin ja sisältö paljastui meille paikalla oleville, noin kymmenen hengen ryhmälle aikuisia ja lapsia: iso kasa puulaatikoita, tikkaita ja kottikärryjä.

Oli alkamassa linnunpönttöjen ripustustalkoot. Mukana tempauksessa olivat Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristö, YIT, Kaarelanjoki-hanke ja Länsilintu-harrastusryhmä. YIT tarjosi pöntöt metsänhoitotoimiin liittyvän vahingon hyvittämiseksi.

Pönttöjä puihin
Järjestäjien lyhyen alkuopastuksen jälkeen nappasi Kim heti yhden pöntön käsiinsä ja Hilkan pitäessä kiinni tikkaista, kiipesi ylös ja kiinnitti tiaispöntön puuhun. Naurahtaen hän totesi aikovansa seurata pöntön tilannetta ohikiitävän junan ikkunasta työmatkojensa ratoksi. Lastasimme tikapuut sekä ensimmäisen erän pönttöjä kottikärryihin ja pulkkiin ja lähdimme etenemään Mätäjoen vartta Vihdintien suuntaan. Karavaanimme pysähtyi aina kun löysimme sopivan ripustuspuun jokivarresta.

Vesa ja Ari ripustivat jykevän telkänpöntön aivan Mätäjoen partaalle kahden olemassa olevan telkänpöntön väliin. Pöntön pohjalle kaadoimme sahanpurua pehmikkeeksi, sillä telkkä ei tuo pönttöön minkäänlaisia pesäaineksia. Varmistimme myös, että telkälle jäi esteetön lentoreitti asunnolleen.

Telkän naapuriin Jouni ripusti erikoisen avopöntön, johon talkooväki toivoo harmaasiepon asettuvan. Samaan aikaan Elisa pujotti näppärin sormin kiinnitysköysiä pönttöihin valmiiksi ripustajille. Hannu ja Inka nappasivat vuorostaan sinitiaispöntön kainaloonsa ja etsivät sille sopivan puun.

Kahdessa ryhmässä
Trumpettipuiston kohdalla ryhmämme jakautui kahtia. Ykkösryhmä lähti pöntöttämään viljelypalstojen viereistä metsäistä mäkeä. Sinne ripustettiin tiaispönttöjen lisäksi asuntoja kottaraisille ja leppälinnuille. Näin aukealla paikalla pöntöt suunnattiin pohjoisen puolelle, jolloin liiallinen paahde ei pääse lämmittämään munia tai poikasia liikaa.

Kottaraispöntöt voi laittaa lähekkäin, sillä linnut sietävät hyvin kaltaisiaan naapureita. Tiaispöntöt sen sijaan tulee ripustaa riittävän matkan päähän toisistaan, jottei turhaan syntyisi raastavia reviirikiistoja. Leppälinnun pöntön erikoisuus on sen suuri reikäkoko. Jostain syystä laji suosii suuria sisäänkäyntejä, vaikka se tekee kutsumattomien vieraiden, kuten oravan, käpytikan tai käen, käynnit houkuttelevan helpoksi. Käpytikkojen loitolla pitämiseksi on pienireikäisten pönttöjen aukkoihin asennettu peltisuojukset.

Kakkosryhmä ryhtyi pöntöttämään Trumpettipuiston viereistä Aurinkokallion metsää. Mikael ja kumppanit laittoivat metsän reunamille koteja kottaraisille, ne kun pitävät avarista maisemista. Leppälinnulle ripustettiin asumus karuun kalliomännikköön.

Puukiipijälle löytyi paikka kuusten katveesta, ja tämän erikoisen asunnon Marko signeerasi nimikkopöntökseen. Puukiipijän pöntössä on molemmilla sivuilla kulkuaukot eikä siinä ole takaseinää. Takaseinän muodostaa puu, johon pönttö ripustetaan.
Metsästä löytyi jo ennestään yksi pöllönpönttö ja useampia jätemateriaalista tehtyjä design-pönttöjä.

Evästauko
Palasimme lähtöpaikkaan pitääksemme evästauon ja nautimme YIT:n Tonin tarjoamia sämpylöitä ja kuumaa juomaa. Ohikulkijat pysähtyivät juttelemaan ja kiittelivät meitä hyvästä työstä.

Tauon jälkeen jatkoimme Mätäjokea pitkin nyt toiseen suuntaan hieman pienemmän porukan voimin. Vuorijalavametsikkö sai piristykseksi muutaman pöntön ja kuusivuotiaat kaverukset Kauri ja Ailu ripustivat joen varteen yhteisen tiaispöntön.

Kun saavuimme hevostallin takaiseen metsään, oli porukkamme huvennut entisestään ja lopulta meitä oli jäljellä kolme aktiivia. Metsikköön ja sen laidoille ripustimme pönttöjä tiaisille, kottaraisille, leppälinnuille, puukiipijälle ja harmaasiepolle.

Jäljellä oli vielä lehtopöllön ison pöntön asennus. Kaivoimme esiin köyden ja väkipyörän. Näiden avulla raskas pönttö nousi keveästi halutulle korkeudelle ja oli sen jälkeen helppo kiinnittää naruilla puuhun. Pöllönpöntön pohjalle oli kaadettu sahanpurua samaan tapaan kuin telkänpöntön pohjalle.

Urakka ohi
Urakkamme oli siltä päivältä ohi. Lopputuloksena on 51 uutta pönttöä eri linnuille seuraavasti: pikkutiaisille (kuusi- ja sinitiainen) ja talitiaisille 27, kottaraisille 12, leppälinnuille 4, harmaasiepoille 4, puukiipijöille 2, telkälle 1 ja lehtopöllölle 1 pönttö.

Seuraavana viikonloppuna aktiivikolmikkomme kokoontui jälleen, yhdellä lapsella vahvistettuna, täydentämään pönttöistutuksia. Ripustimme vielä parikymmentä pönttöä lisää Malminkartanon omenatarhan ympäristöön ja Kartanonmetsään.

Nyt jäämme odottelemaan pöntötyksen elävöittävää vaikutusta. Kiitokset kaikille talkoolaisille!

Teksti ja kuva: Ari Rosenberg
lansilintu@gmail.com