Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Hanuripolulla sijaitsevan yksikerroksisen rakennuksen seinältä silmiin osuu kyltti, jossa lukee Les Galopins. Pihalta kantautuu iloisten lasten puheensorinaa. On saavuttu suomalais-ranskalaiseen päiväkotiin. Nyt jo lähes kymmenen vuotta Hanuripolulla sijainnut päiväkoti huokuu ranskalaista tunnelmaa. Tilat on sisustettu viihtyisiksi ja inspiroiviksi. Jokaisessa huoneessa on jotain omaperäistä ja houkuttelevaa.

Tämä lämminhenkinen päiväkoti tarjoaa lapsille mahdollisuuden omaksua niin ranskan kuin suomen kieltä innostavassa ilmapiirissä taustasta ja kotikielestä riippumatta. Päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja Merja Taivassalo vastaa suomen kielen opetuksesta ja puhuu lasten kanssa suomea. Muut hoitajat puhuvat lapsille pääasiallisesti ranskaa, mutta he kaikki ymmärtävät suomea.

Päiväkodissa noudatetaan suomalaista varhaiskasvatuslakia ja suomalaisen opetuksen ja kasvatuksen arvot ovat tärkeitä päivittäisessä toiminnassa.

Uudesta-Kaledoniasta Helsinkiin
Päiväkodin perustaja Gilles Galibert on ranskalainen. Suomeen hän muutti vuonna 1996 Uudesta-Kaledoniasta. Nyt jo yli 20 vuotta Suomessa asunut Gilles vaikuttaa viihtyvän hyvin Suomessa ja vaihtelevan säänkin hän tuntuu hyväksyneen.

– Tietysti joskus kaipaan lämmintä merta, hän hymyilee.
Muutettuaan Suomeen Gilles ei löytänyt töitä omalta alaltaan ortopedina. Työ lasten parissa kiinnosti ja hän siirtyi varhaiskasvatukseen ja suoritti HESOTEssa lähihoitajan tutkinnon oppisopimuksella. Työskenneltyään jonkin aikaa toisen työnantajan palveluksessa, alkoi hänessä kyteä halu perustaa oma yritys.

Alkuvuodet Malminkartanossa
Gilles perusti Les Galopins päiväkodin vuonna 2003.

– Kun perustin Les Galopinin Malminkartanoon, niin alku ei ollut ihan helppo. Ensimmäisenä kuukautena päiväkodissa oli vain yksi lapsi. Lapsimäärä kasvoi pian neljään ja siitä vähitellen neljääntoista, muistelee Gilles lähtötilannetta.

Keväällä vuonna 2009 Gilles etsi kuumeisesti uusia tiloja päiväkodille. Silloiset tilat eivät enää riittäneet, sillä kysyntä oli suurta. Onnen kantamoisena Gilles sai tietää, että Kannelmäestä oli juuri vapautunut päiväkodille soveltuva tila. Samoissa tiloissa toimi aiemmin kaupungin päiväkoti. Elokuussa 2009 avautuivat päiväkodin ovet uusissa tiloissa.

Yhteistyön merkitys
Toiminnan jatkuvuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää on tehdä tiivistä yhteistyötä lasten vanhempien kanssa.

– Vanhempainyhdistys on tiiviisti mukana toiminnassamme, sanoo Gilles.

Päiväkodista tehdään ahkerasti retkiä erilaisiin kulttuuritapahtumiin, vieraillaan Kanneltalolla ja käydään teatterissa. Myös lähellä sijaitsevassa palvelutalossa lapset ovat aika ajoin käyneet esittämässä lauluja ja ilostuttamassa talon asukkaiden arkea.

Suurin osa lapsista jatkaa päiväkodin jälkeen Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun.

Tilaa uusille tulokkaille
– Tämä on pieni päiväkoti ja ryhmäkoot ovat pieniä. Juuri nyt meillä on tilaa ottaa uusia lapsia, joten meihin kannattaa olla yhteydessä. Ranskaa ei tarvitse osata, Gilles sanoo hymyillen lämpimästi.

Lapsimäärä on vuosien saatossa vaihdellut.

– Syyslukukauden alussa meillä oli vain kaksi lapsiryhmää, mutta vuodenvaihteesta lähtien olemme toimineet jo kolmessa ryhmässä: Les Petits Lapins (Pikkupuput) -ryhmässä on 1,5 – 3-vuotiaita lapsia,

Les Coccinnelles (Leppäkertut)-ryhmässä on 3 -4-vuotiaita lapsia ja Les Grenouilles (Sammakot) -ryhmässä on 4-6-vuotiaita lapsia.

Kaarelalaiset lapsiperheet voivat olla yhteydessä päiväkotiin tai tulla tutustumaan sinne kevään aikana.

– Järjestimme viime keväänä Avointen ovien päivän. Tänä vuonna pidämme sen lauantaina 21.4., Gilles sanoo.

Tulevaisuuteen päiväkodin omistaja ja toimitusjohtaja suhtautuu positiivisesti.

– Olen käytännön syistä päiväkotiyrittäjä, mutta enemmän viihdyn lasten kanssa, naurahtaa kolmen lapsen isä.

Päiväkodissa noudatetaan samoja loma-aikoja kuin kouluissa syyslomalla ja joululomalla.

– Les Galopinsissa pidetään kesätaukoa ja ovet ovat kiinni 7 viikkoa. Tähän olisi tarkoitus kuitenkin saada muutos. Jatkossa voisimme tarjota hoitopaikan myös pariksi viikoksi heinäkuussa niin, että olisimme kiinni enää 30 päivää vuodessa, Gilles sanoo.

Teksti Nina Eriksson
Kuvat Jauri Varvikko

http://www.lesgalopinspk.com/