Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Viulunsoittaja Tevje haaveili rikastuvansa. Sitten kun hän olisi oikein rikas, hän rakennuttaisi korkeat portaat jotka eivät johtaisi mihinkään. Laulu alkoi soida mielessäni kun ihastelin Kannelmäen vanhan ostarin uusia portaita. Niidenkään ideaa en oikein ymmärrä, eivät nekään tunnu oikein mihinkään johtavan.

Portaat ovat jyrkät, kaiteita ei ole. Tulemme näkemään vielä monta ikävää kaatumista. Rotkon matalammissa portaissa tapahtui vuosien mittaan jopa hengen vaatineita kaatumisia. Arkkitehti on käsittääkseni nähnyt myös Eisensteinin klassikkoelokuvan, jossa yksinäiset lastenvaunut syöksyvät alas Odessan portaita. Arkkitehti on myös ollut etevä suunnitellessaan Vanhaistentien puoleista jalkakäytävää. Se on lähes ajoradan levyinen, eikä sekään mihinkään johda vaan päättyy umpipussiin juuri ennen Kantelettarentietä. Pihanpuolen liikeyrityksiin sitä pitkin ei pääse. No, se ei ole suuri harmi, koska ei siellä ketään olekaan. Saattaa tietysti olla, että arvostelen keskeneräistä tekelettä.

Jo toiminnassa olevien yritysten tilannetta en halua arvioida, tehkööt sen itse.

Kaupungin asennetta tietenkin ihmettelen. Vanha ostari oli toimiva kokonaisuus. Palvelut löytyivät. Miksi rakennusten annettiin rappeutua, kunnossapito olisi pitänyt paikan hengissä, Vanha ostari oli arvokas osa kaupunkikulttuuria. Nyt tämä aarre on puoliksi tuhottu, toinen puoli on vielä jäljellä. Pelastetaan edes se. Hiroshimaan ja Dresdeniin on jätetty muistomerkit sodan mielettömyydestä. Voisihan tämä kallioon räjäytetty monttu olla oma muistomerkkimme. Sen voisi kyllä maisemoida siistimmäksi. Taustalle voisi rakentaa uuden matalan yksikerroksisen ravintolarakennuksen; eteen vanhaan malliin
suuri terassi, suihkulähteenkin voisi herättää henkiin.

Onko alunperin ajatelluille taloille edes riittävästi ostajia? Hiljaista tuntuu olevan. Onko tarkoitus vuokrata talot jollekin suursijoittajalle, joka maksimoi tuottonsa ottamalla porukkaa, joille kaupunki maksaa vuokran ja muunkin toimeentulon ikuisesti.

Tuleeko paikasta uusi Itäkeskus Kabulin ja Mogadishun tapaan? No, saataisiinhan sitä värikkyyttä kylläkin…

Olen asunut Kannelmäessä yhteen laskien yli 40 vuoden ajan, siitä suurimman osan Vanhaistentie 4 B:ssä. Taloyhtiössä toteutettiin jokunen vuosi sitten onnistunut täyssaneeraus. Tornitalot ovat nyt paikkakuntamme ylpeys. Vieressä ollut vanha ostari oli viihtyisä kokonaisuus jossa palvelut pelasivat. En ole tämän hetken tilanteeseen läheskään tyytyväinen. Palvelut poistuivat lähes täysin. Täältä hävisi R-kioski, halvat kansankuppilat, saapahan nähdä, saadaanko edes kahvila paikalle. Joku todellinen älypää keksi siirtää taksiaseman pois sieltä, missä sitä olisi tarvittu. Nyt se on Kaarelantie 86 paikkeilla, jossa asemalle ei ole juuri tarvetta.

Olen ollut varsin tyytyväinen Kannelmäen toimintaan. Nyt en ole. Jos olisi nuorempi, niin etsisin uutta osoitetta jostain Sitratorin paikkeilta. Siellä on ainakin elämää eikä aseman seutua ole muutoinkaan tuhottu. No, pakko kai tässä on kuitenkin odotella mitä tapahtuman pitää. Tiedotus tuntuu takkuavan. Onko vielä ajatus rakentaa 9 taloa lisää ja jos on, niin milloin ne saattaisivat valmistua? Tällä vauhdilla olen laskeskellut, että joskus vuosisadan lopulla ehkä.

Korostan, että kaikki esittämäni ajatukset ovat omiani ja perustuvat siihen surkeaan kehitykseen, tai paremminkin taantumaan, joka on tätä ennen niin viihtyisää kaupunginosaa kohdannut. Ei näin olisi ollut pakko käydä. Munkkivuoressa asukkaat nousivat vastarintaan.

Ei kaikkia muitakaan lähiöitä ole jyrätty matalaksi asuntojen tuottamisen varjolla. Ymmärrän erittäin hyvin sen, ettei joku vieraasta kaupungista tullut grynderi välitä mitään jonkun toisen kaupungin kulttuuriarvoista. Tämä se tuntuu olevan maailmassa vallalla. Upea Malmin lentoasema on pakko tuhota poliittisista syistä. Suomi on erittäin harvaan asuttu maa. Tänne mahtuisiluutta taloa ja lähiötä mielin määrin. Asiasta saa täyden varmuuden kun katselee karttaa.

Heikki Majava