Tyhjä lato ei kattoa kaipaa – Majavan matkassa

Täytyy kyllä myöntää, etten ollut kovinkaan iloinen, kun aloin kaljuuntua joskus kaksvitosena. Uskoin, että lääkäri pystyy auttamaan minua vaivassani. Suositusten pohjalta menin vanhan legendaarisen sotalääkäri Eero Uroman juttusille.

Ketjussa pilliklubia vedellen Uroma totesi, että kyllä asia pystytään hoitamaan. Minun pitäisi vaan itse päättää, alistunko pieneen leikkaukseen, joka pysäyttää hiusten lähdön ikuisiksi ajoiksi. Haittojakin kyllä on, koska samalla menetän kiinnostukseni naisiin, lauluääneni nousee oktaavilla ja painoni sadalla kilolla. Ymmärsin kauhistuneena sen, että Uroma puhui kastraatiosta. No ei kyllä mistään hinnasta… ei..

Uroma kirjoitti minulle kuitenkin jonkinlaisia hormoneja, jotka saivat mieleni perin iloiseksi. Tosin ehkä vähän liikaakin, koska elämä alkoi olla kuin B-luokan aikuisviihde-elokuvassa.

Ei ollut sekään hyvä asia, töitäkin piti tuolloin tehdä. Jonkun vuoden kuluttua luin lehdestä, että professori Kai Setälä etsii vapaaehtoisia koehenkilöitä Antiscal-koeryhmään. Antiscal oli kuulemma uusi ihmelääke, joka kasvatti hiuksia vaikka biljardipalloon. Tyttäreni muistelee vieläkin, kuinka oksettavalle Antiscal-lätty päässäni haisi. Päänahan verenkiertoa kun olisi pitänyt hautaa jokunen tunti illassa.
Kotirauhan säilymisen takia lopetin hoidon. Sekin täytyy sanoa, ettei liioin yhtään karvaa päähäni kasvanut tälläkään hoidolla. Myöhemmin luin, että Setälä oli myynyt keksintönsä japanilaisille. Hänestä tuli monimiljonääri. Päätin lopettaa joutavan hiustenkasvun miettimisen. Antaapa olla näin. Nythän ajat ovat muuttuneet, kaljupääkin alkaa olla taas salonkikelpoinen, jopa katu-uskottava. Nuoretkin terveet miehet kulivat päänsä vapaaehtoisesti, naisetkin pitävät kaljua kalloa jotenkin seksikkäänä… kaikkea vielä.

Siis olen tyytyväinen tähän olotilaan. Yhtään hiusta minulle ei koskaan kasvanut eikä kyllä kenellekään muullekaan. Ei kasva tulevaisuudessakaan, koska luin jostakin, että koko ihmiskunta kaljuuntuu kovaa vauhtia. Tuhannen vuoden kuluttua kenelläkään ei ole tukkaa. Ex nihilo nihil fit.

Otetaanpa toinen mieliä rassaava asia käsiteltäväksi. Lihominen on asia, jolle ainakin jotain voi tehdä. Hyvinvointi ja vähäinen liikunta saa kroppamme sekaisin. Syömme enemmän kuin tarvitsemme. Suosittelen, että katsokaa TV:stä ohjelma Hengenvaarallisesti lihava. Siinä kuivankälpeä setämies – tohtori Younam Nowzaradan opettaa 350- kiloisia amerikkalaisia laihtumaan. Myönnän, että ohjelma on puhdasta sosiaalipornoa, mutta sittenkin, kannattaa katsella ja ihmetellä.

Nythän jenkkilästä tulee muutakin hauskaa ohjelmaa. Edessä ovat pressanvaalit syksyllä. Neljä vuotta sitten ennustin oikein sen, että Trump voittaa. Kiivaimmat vastaväittäjät sanoivat, että eihän siitä voi tulla, kun se on hullu. Nyt on vain niin ja on aina ollut, että jonkinasteinen hulluus on paremminkin edellytys kuin este. En nyt vedä enää mitään Stalineita, Hitlereitä enkä Maoja esiin, miettikää tämän hetken päälliköitä Turkissa, Filippiineillä, Unkarissa, Puolassa tai oikeastaan missä hyvänsä, mieleltään järkkyneitä kyllä löytyy tarvetta vastaavasti.

Jenkkilä kiinnostaa minua siksi, että siellä ollaan leipomassa Sleepy Creepy Joe Bidenistä pressaa. Olen sitä mieltä, että kyseessä on salaliitto. He haluavat oikeasti tämän Kamala Harrisin pressaksi. Hauska nimi, lieneekö suomalaisia sukulaisia? No salaliittoa epäilen siksi, että tämä Biden näyttää olevan perin huonossa hapessa. Ennen sotia Suomessakin luonnehdittiin tämän oloista ukkoa siten, että on niin kehnossa kävveessä, että ei taida enää käkeä kukuttaa, elikä ei elä enää vuottakaan. Toinen sattuva sanonta on se, että ei taijja ukko ennää päällyshousuja tarvita…

Ilmaisurikas on suomemme kieli. Jos nyt joku miettii, miten minä voi tuollaista sanoa ehkäpä maailman tulevasta tärkeimmästä ihmisestä niin vastaan, että itse vanhempana ukkona kyllä voin epäillä vaikka mitä. Ikäni puolesta saan syyntakeettoman paperit. No ei, leikki sikseen. Mielestäni Biden on nyt vaan perin kolkossa kunnossa. Otetaan tässä toinen ikätoveri vertailuun, suuri esikuvani musiikkineuvos Ilkka Lipsanen on saman ikäinen kuin Bidenkin. Niin että kummasta pitäisi ottaa mallia? Minä otan ehdottomasti Dannystä, siinä on hieno ukko…

Heikki Majava

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *