Koronasota syttynyt! Miten sota tulee meihin vaikuttamaan – Toisinajattelija
Sota koronan talousvaikutuksia vastaan tulee olemaan erilainen kuin muut sodat.
Esimerkiksi Korean sota johti taloudelliseen nousukauteen. Kun kulutus lisääntyy, taloudellinen aktiivisuus lisääntyy ja se saa aikaan nousukauden.
Näin ei tule käymään tässä sodassa. Ammuksia ei kuluteta, monet ovat jo huomanneet että aika on ihmisen ainoa todella rajallinen resurssi. Kannattaako sitä tuhlata aineellisen hyvän tavoitteluun, on kysymys joka on herännyt monen mielessä kun nyt on alettu elää yksinkertaisempaa elämää. EU:ssa kaavailti raju satsaus taitaa mennä kuplan paisuttamiseen ja osakekauppoihin, ei mihinkään todelliseen tuotantoon.
Älkää potkiko kuollutta hevosta
Jotkut alat eivät ole enää entisellään kriisin jälkeen. Jos näitä aloja aletaan väkisin elvyttää, on kyseenalaista tuottaako se tulosta ja riittävätkö mitkään maailman rahat niiden elvyttämiseen. Yksi näistä aloista on lentomatkailu.
Lentoliikenne ja matkailu
On kyseenalaista, kuuluuko lentomatkailu ihmisen perustarpeisiin. Kenties tämä ala tulee olemaan paineessa pitkään. Jo ennen korona-aikaa paljon matkustavat pitivät lentokoneita viruslinkoina. Kuiva ja kierrätettävä ilma tarjoaa ihanteelliset olot virusten leviämiselle. Kun limakaivot kuivuvat, niillä alkavat menestyä ilmassa leijuvat virukset.
Itse olen saanut mannertenvälisellä lennolla silmätulehduksen, jota lääkäri väitti niin tarttuvaksi, että kielsi minua tulemasta ovensuusta yhtään lähemmäksi. Silmät nimittäin kuivuvat pitkillä lennoilla ja altistuvat sellaiselle mille ne eivät normaalisti altistu.
Myöhemmin olen saanut lentomatkalla myös influenssan sekä toisella kerralla keuhkokuumeen.
Ystäväni tuli tammikuussa Pariisista ja istui koneessa kahden kiinalaisen vieressä, joista toinen puhui koko matkan kääntyneenä kaveriinsa ja ystävääni päin. Perille tultuaan ystäväni sairastui vakavammin kuin pariinkymmeneen vuoteen. Hyvä arvaus voisi olla, että kyse oli koronasta, mutta mistäpä sitä voisi tietää.
Pitkän matkan lentokoneille on tavanomaista, että sama kone lentää vuoropäivinä milloin minnekin. Aasiaan, Afrikkaan tai Amerikkaan. Sellainen menettely on omiaan haalimaan kaikki maailman mahdolliset virukset koneen käsinojiin ja ilmanvaihtojärjestelmään.
Nyt varmaan tehostetaan pintojen pyyhintää koneissa, mutta lentojen välillä on vain rajallisesti aikaa tehdä se, ja urakka painaa päälle. On vaikeaa kuvitella että sitä jaksettaisiin tehdä vuosikausia pieteetillä.
On totta, että lentokoneen ilmanvaihdon suodattimet suodattavat 99,7% viruksista, mutta entäpä jos se 0,3% riittää? Lisäksi tuo lukema 99,7 on mitattu ihanteellisissa oloissa. Kaikki ei ole aina ihanteellista, suodatin voi olla vioittunut, huonosti asetettu, ym.
Ravintolan noutopöytä, katoavaa kansanperinnettä?
Hieman ihmetyttää, mikäli melko sottainen tapa, buffet-tarjoilu, jatkuu yhtä yleisenä kuin aikaisemmin. Ottimet käyvät kädestä käteen ja putoavat välillä kulhoon ja ihmiset rykivät suoraan ruoka-aineisiin.
Kuvitelmani on että tavat muuttuvat ja keittäjä lätkäisee jatkossa lautaselle annoksen, kuten 40 vuotta sitten oli tapana. Toivoa silloin sopii, ettei keittäjällä ole mitään vuotavaa luumätää vakavampaa vaivaa.
Ja takaisin siihen sotaan koronan talousvaikutuksia vastaan
Yritykset siis pelastetaan mutta ei mitä tahansa yrityksiä. Ja ei ainakaan Suomessa. Kenties Italiassa kaikki yrittäminen on kannatettavaa ja suojeltavaa, tuottaahan se aktiivisuutta talouselämään, mutta Suomessa aiotaan valikoida tuettavat yritykset.
Hallitus ja viranomaiset valikoivat, mikä yritystoiminta on tukemisen arvoista ja mikä ei.
Kun hallituksella ja viranomaisilla on kavereita ja omia mielihalujaan, voi kuvitella että tuet kohdistuvat ei-kaikkein-järkevimpiin-kohteisiin.
Nimittäin valikointi edellyttäisi täydellistä tietoa yhteiskunnasta ja sen tulevasta kehityksestä. Kun sellaista ei ole, valikoiminen tulee olemaan summittaista ja vääriin oletuksiin perustuvaa.
Ei ole vaikeaa arvata, että ilmastonmuutoksen estämistä yrittävät yritykset tulevat olemaan tuen saajia. Siinä kohtaa ei päättäjiä tule yhtään häiritsemään se, että näillä valinnoilla ei tule olemaan mitään numeroihin perustuvaa, mitattavissa olevaa vaikutusta ilmastoon.
Pahimmassa tapauksessa yrityksen valikointi korruptoi koko yrityskentän ja mikäli tällainen yritystoimintaan puuttuminen lisääntyy, voidaan alkaa puhua fasistisesta talousjärjestelmästä, sellaisesta missä taloudelliset päätökset tehdään muualla kuin yrityksissä.
Esko Karinen