Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Tiedemiehet ovat tehneet kokeiluja yksisoluisella alkulimalla. Kun ravintoa sijoitettiin Tokion kartalle suurimpien asutuskeskusten kohdalle, alkuliman liikkeet muodostivat liikennekartan, joka muistuttaa aivan metroverkkoa! Tämä viimeistään todistaa, että metroverkon voi suunnitella kokonaan ilman aivoja.
Pääkaupunkiseudulla on kyseenalaista, olisiko metroa koskaan pitänyt rakentaa. Kun se kuitenkin on rakennettu, alkulimakin olisi päässyt parempaan tulokseen kuin arvon suunnittelijat.

Paikallisjuna
Parhaiten pääkaupunkiseudulla toimii paikallisjuna. Se vie huimaavalla nopeudella ihmiset kaukaisten lähiöiden (oikea nimitys pitäisi tietenkin olla kaukio) kivisten kennojen luo.
Paikallisjunayhteys itäiseen Helsinkiin olisi voitu rakentaa Viikin peltojen poikki, rata oli valmiina. Silloin se tuntui päättäjistä oudolta, bussithan menivät Itäväylää pitkin. Mutta nyt kun aikaa on kulunut, Viikin kaupunginosa on keskeisempää Helsinkiä kuin joku Kulosaari.
Myös muu paikallisliikenne olisi voitu rakentaa junien varaan. Junat voivat kulkea maan allakin, sen todistaa lentoaseman alittava junarata.
Metrorataa rakennetaan miljardikustannuksin Espoon Kivenlahteen. Karttaa tutkimalla selviää, että jos olisi rakennettu Kauklahdesta pistoraide Kivenlahteen, kustannus olisi jäänyt sadanteen osaan nyt tuhlatusta, kysymys olisi muutamasta kilometristä.
Aivan heittona voi todeta, että ei olisi ollut kummakaan homma rakentaa Leppävaarasta sivuraide Tapiolan suuntaan. Ja Kivenlahden ja Tapiolan sivuraiteiden yhdistäminen olisi tehnyt Espoon silmukan, joka olisi ollut ainutlaatuisen etevä ratkaisu Espoolle. Ne harvat, joiden kulku käy Länsi-Helsinkiin, pääsisivät Tapiolasta bussilla.
Enin osa liikenteestä suuntautuu normaalisti jonnekin muualle kuin empire-keskustaan, joten liikennettä on turhaa ja vahingollista kierrättää sen kautta.

Keskustan sijainti
Nyt toteutetun suunnitelman mukaan keskuspaikkana on Helsingin rautatieasema, joka on hub, kärrynpyörän napa. Päästäkseen kaupungin laidalta toiselle pitää mennä keskustan kautta. Vasta kun on toteutettu tällainen kärrynpyörän puolia muistuttava liikenneverkko, joka koostuu metrosta ja paikallisjunista, tulee mieleen, että sitä olisi hyvä täydentää renkaalla, joka yhdistää puolia. Tähän tarkoitukseen aletaan nyt rakentaa jokeriraidetta. Liian myöhään, liian vähän, liian kalliilla, sanon minä. Koko verkko olisi pitänyt rakentaa renkaan muotoon jo heti alkuaan, tai kahdeksikon muotoon. Jopa alkueläin, täysin aivoton, keksii kulkea ravintopisteiden kautta ympyrää muistuttavaa reittiä. Tokion metrojärjestelmän sydän on renkaanomainen linjasto. Vastaava on muissakin suurkaupungeissa, Lontoossa Circle Line, Chicagossa the Loop, ja niin edelleen.
Helsingin keskustan ei pitäisi sijaita siellä missä nyt. Helsingin keskusta voisi olla Pasilassa, minne sitä suunniteltiinkin 60-luvulla, tai kuten useimmissa suurkaupungeissa, voisi olla mahdotonta sanoa, missä keskusta on.

Metron historia
Päättäjille on ollut selvää, että VR voisi hoitaa paikallisen raideliikenteen Helsingissä. Mutta he ovat halunneet oman järjestelmän, josta voivat saada etuja itselleen. Tässä toteutuu vaihtokauppa, satasen lahjus päättäjälle maksetaan veronmaksajan miljoonalla takaisin. Lisäksi saadaan perustettua loppumaton virta palkintovirkoja. Tämä ahneus synnytti metron, akselin muotoisen ”verkon”.
Pelkästään ensimmäisten metrolinjojen roskikset maksoivat käytetyn auton hinnan verran kappaleelta. Voi vain arvailla, miten paljon toimittajat laittoivat ekstraa muiden laitteiden hintaan maksettuaan ensin lahjuksia kaupungin päättäjille.
Metropäätös saatiin aikaan sillä, että itäisten kaupunginosien liikenne järjesteltiin aivan mahdottomaksi. Tästä voitiin vetää johtopäätös että metro on välttämätön. Kun metropäätös oli tehty, itään saatiin bussikaistat ja järkevöitettiin linjastoa. Tuolloin huomattiin, ettei metroa tarvitakaan, mutta päätös metrosta oli jo tehty.

Espoon metro
Espoolaisilla on ollut aivan mahtava työmatka keskustaan. Komeat merimaisemat avautuvat kulkijalle. Tämä on nyt korvattu maan alla kulkevalla metrolla. Metrolle on tavanomaista, että hyvästä tuuletuksesta huolimatta siellä haisee. Haisee kellari, vaihderasva, kuumentuneet sähkömoottorit ja ihmisten eritteet, hiki ja hajuvesi. Ihmekös tuo, on hyvin vaativaa järjestää tehokas ilmanvaihto parinkymmenen metrin syvyyteen maan alle.
Nyt siis raikkaat merituulet on korvattu sähkömoottorin kuumentuneiden pintojen lemulla ja jarruista ja kiskoista irtoavilla pienhiukkasilla.
Uskoisin, että salattu tarkoitus on ollut ajaa halpa-arvoiset työtätekevien massat maan alle, jotta pomot pääsevät keskustan virastoihin rauhassa omalla autolla. Eihän se käy, että joku räkänokka turmelee ruuhkassa Hugo Bossin puvun. Oma auto on välttämätön, ja parasta on, jos autoilijoita ei ole liikaa, ehtii nauttia maisemista.
Ihmetyttää myös se, ettei kukaan mainitse sanallakaan niitä ihmisiä, jotka eivät halua mennä suljettuihin tiloihin, kuten tuollaisiin myyränonkaloihin maan alle. Itsekin tunnen vastenmielisyyttä tällaisia paikkoja kohtaan, vaikka voin sentään hyvin matkustaa metroilla, ilman verenpaineen nousua, sydämentykytystä tai paniikkihäiriötä.

Terrorismi
Terrorismin uhasta vaietaan visusti. Onkohan tässä samaa kuin ennenvanhaan, jolloin ei saanut manata. Jos kirosi, kutsui sielunvihollisen paikalle. Kutsuttiin Otsoksi tai Mesikämmeksi Sitä, jonka oikeaa nimeä ei saanut sanoa.
Räjähdysaineiden tuhovoima suljetuissa tiloissa on moninkymmenkertainen kuin ulkosalla. Rautatievaunukin ratkeaa helposti saumoistaan ja päästää paineet pihalle. Mutta maan alla paine ei pääse purkautumaan ja tuho ulottuu laajalle.
Tulee olemaan haasteellista, jos ruuhkassa kulkevien laukkuja aletaan tarkastaa. Jos vaunuun joudutaan menemään turvatarkastuksen kautta kuin lentoasemalla ikään. Toinen terrorismin torjunnan kannalta haasteellinen seikka on, että päärautatieaseman kautta kierrätetään melkein koko pääkaupunkiseudun julkinen liikenne. Tämä johtaa sellaiseen ihmisjoukkojen tihentymään, joka on ilman muuta kiinnostava kohde terroristeille.
Jos joku nyt haluaisi kuorma-autolla listiä mahdollisimman suuren määrän jalankulkijoita, ei tarvitse kysyä, missä jalankulkijoita on eniten koko Suomessa, katkeamaton kansainvaellus lähes läpi vuorokauden.

Ristin tie
Ajatellaanpa espoolaisen kulkua lentoasemalle. On järjenvastaista kiertää rautatieaseman kautta mutta niin liikenneverkko on rakennettu. Kävelyosuus keskustassa alkaa parilla rullaportaalla. Sen jälkeen on taivallettava laukkua raahaten uskomattoman pitkä matka junalle. Tätä ei huonojalkaisen tai sydänvikaisen kannata edes yrittää. Tälle ristin tielle on kerätty koko ihmiskunnan pohjasakka, örveltäjät, puukkomiehet, kerjäläiset, taskuvarkaat, mieleltään vinksahtaneet ja muut. Sen jälkeen junalla tehdään pitkä sievä lenkki ja tullaan lopulta lentoasemalle.

Koeajolle
Mutta eipä mitään, älkää välittäkö puheistani vaan tervemenoa tutustumisajelulle Espooseen. Metrosta ei näe ulos, mutta ei ole väliksikään. Voi käydä ihailemassa vaikka Koivusaaren metroasemaa. Siitä tulee vielä upea moskeija, jos niin pieni kelpaa. Se kenties kävisi myös äkkirikastuneen kesämökiksi, lasipintaa ainakin on riittävästi, ja (teko)taiteellisia yksityiskohtia. Siitäpä Nallelle kesämökin mallia?

Esko Karinen