Eemeli kolasi itsensä kansan suosioon

Tänä talvena on lumihommia riittänyt. Uusi Fiskarsin lumilapio on sopivan kevyt. Eemeliä ei huoleta, vaikka nollakelit ovat tehneetkin lumesta huomattavan raskasta.

Kuninkaantammessa asuva 10-vuotias autistinen Eemeli Heikkilä kolasi itsensä hetkessä koko kansan tietoisuuteen. Eemeli ei suosiosta niin välitä, tärkeintä on, että kolaushommia riittää, sillä ne ovat pojalle hyvin mieleisiä.

Tämän vuoden alusta on Kuninkaantammesta kuulunut kummia. Neljäsluokkalainen Eemeli Heikkilä on saanut näkyvyyttä jo useammassakin mediassa. Kolaushommista pitävää Eemeliä on haastateltu niin radioon, televisioon, paikallislehtiin kuin valtakunnallisiinkin julkaisuihin.

Myös Tanotorven piti käydä katsastamassa tämä koko maassa mainetta niittänyt työmyyrä.

Rakkaudesta kolaamiseen

Eemeli on kolannut pienestä pitäen. Hänellä on todettu autismikirjoa ja kolaamisesta tuntuu olevan hyötyä häiriön käsittelyyn.

Homma on selvästi pojalla hanskassa, eikä intoa puutu.

– Kunhan nyt malttaisi välillä levätäkin, ettei vain ylirasittuisi, Eemelin äiti Henna Heikkilä sanoo.

– Ei mua väsytä, Eemeli toteaa ja jatkaa hommia.

Harrastuksesta on monenlaista hyötyä Eemelille. Kunto kasvaa, lihakset vahvistuvat, keskittymiskyky paranee. Työ rauhoittaa energistä poikaa.

Työtä riittää, sillä luminen talvi on mahdollistanut useammankin keikan heiton viikoittain.

– Koulu tulee kuitenkin ensin, äiti sanoo. – Kolaushommia olisi vaikka kuinka, joten olemme jo joutuneet kieltäytymään joistain keikoista.

– Lähtökohta on, ettei harrastuksen ole tarkoitus olla mikään päivätyö. Eemeli vain tykkää lumityöstä niin paljon, että jos hän ei tee muille hommia, kolaa hän omia ja naapurien pihoja ilman pyyntöä ilmaiseksi, äiti sanoo.

Kuuluisuus tuli puskista

Alkuun Eemeli teki pihoilla lumihommia oma-aloitteisesti ja auttamisen halusta, mutta sitten jotkut naapureista olivat äkänneet laittaa rappuun hillopurkin palkkioita varten. Purkkiin alkoi pikkuhiljaa kertyä rahaa, useita euroja.

Tästä syntyi idea, josko palveluja voisi laajentaa ja kerätä hieman taskurahaa leluhankintoja varten. Niinpä Eemelin palveluista laitettiin ilmoitus eri alueiden asukassivustoille, kuten Kannelmäki-liikkeen facebook-ryhmään.

Ilmoitus poiki heti useita yhteydenottoja, niin kolauskeikkoja kuin haastattelupyyntöjä.

– Ihmiset ovat suhtautuneet pääosin positiivisesti ja palvelusta on tykätty. On tullut myös negatiivista palautetta lapsityövoiman käytöstä, mutta kun siitä tässä ei ole kyse, vaan pelkästään Eemelin ilosta ja halusta tehdä tätä.

Äiti on keikoilla mukana tukemassa poikaa.

– Meillä ei ole mitään hinnoittelua. Ihmiset voivat antaa sen verran kuin katsovat parhaaksi, Henna Heikkilä kertoo. – Pakko kuitenkin sanoa, että huhhuh, mikä vastaanotto. Kyllä tämä kuuluisuus aika puskista tuli.

Nälkä kasvaa syödessä

Tänä talvena on tullut lunta reippaasti. Eikö lumi jo riitä?

– Ei. Hyvä, että tulee ja toivottavasti tulee lisää, Eemeli sanoo.

Eemeli on viime aikoina heittänyt 5-10 keikkaa viikossa. Rahaa tulee noin viidestä eurosta pariin kymppiin per keikka. Hommiin lähdetään heti seitsemältä aamusta. Eemelin työnkuvaan kuuluu niin kulkuväylien, parkkipaikkojen kuin pihojen kolaaminen ja hiekoitus.

– Arkisin ei tehdä kuin yksi keikka päivässä, koska pitäähän sitä olla koulussa ja iltapäiväkerhossakin, joten joudun jarruttelemaan poikaa, äiti toteaa.

Alkuun ideana oli laittaa rahat legoihin ja leluihin, mutta nyt Eemeli laajentaa mieluummin työvälinevalikoimaansa. Rahaa on kertynyt yli kolme sataa euroa. On ostettu uusi iso kola. Lisänä on kaksi lumilapiota ja hiekoituskärry, jonka Eemeli sai lahjaksi huoltoyhtiöltä.

– Nämä Fiskarsin lumilapiot on parhaita, Eemeli sanoo.

Mitä tulevaisuudessa?

Mitä seuraavaksi? Eikö kohta ole kesä ja lumi sulaa?

– Sitten pitää hommata lakaisulaite, jolla hiekat ja roskat saadaan otettua pois. Pitää myös investoida ensi talveen ja lumilinkoon, Eemeli luettelee mietteliäänä.

Mitä ajattelit tehdä aikuisena?

– Traktoriala kiinnostaa. Menen hommiin Kotikatu Kiinteistönhuoltoon huoltomieheksi.
Kotikadun huoltomiehet ovatkin ennättäneet kutsua Eemelin jo tutustumaan kalustoon. Eemelillä on iso nippu avaimia taskussa, joita hän kerää.

Kohta on hiihtoloma. Miten aiot viettää sen? Keräätkö voimia uusia koitoksia varten?

– Hiihtolomalla herätään joka aamu seitsemältä lumitöihin. Ei ole aikaa lomailla, Eemeli toteaa topakasti.

 

Teksti ja kuvat Jauri Varvikko

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *