Ennen ja jälkeen Titanicin – Toisinajattelija
Titanicin kohtalo on osoittautunut niin kestäväksi muistoksi, ettei sitä ole syrjäyttäneet edes myöhemmät laivaonnettomuudet, vaikka ne ovat olleet paljonkin kohtalokkaampia ja tuhoisampia.
Mutta ennen Titaniciakin on tapahtunut onnettomuuksia, jotka ovat syöpyneet aikalaisten muistoihin vuosikymmeniksi.
Royal Georgen kaatuminen
Englannissa jäi pitkäksi aikaa mieleen Royal Georgen kaatuminen ankkuripaikalla Portsmouthin edustalla Spitheadissa elokuussa 1782.
Tuohon aikaan sotalaivoja ei haluttu ankkuroida lähelle maata pelossa, että merimiehet karkaisivat. Mutta muutoin kanssakäyminen sataman kanssa oli vilkasta. Laivassa oli kaatumisen hetkellä noin 400 vaimoa tai ”vaimoa”. Suuri osa vaimoista oli prostituoituja joita kauppiaat toimittivat laivaan. Laivassa oli myös 60 lasta, joista vain yksi pelastui. Tämä tarrautui lampaan turkkiin ja onnistui lampaan mukana pääsemään uppoavasta laivasta pinnalle. Tuohon aikaan osa proviantista oli elävässä muodossa, lampaanliha säilyi parhaimmin määkivänä.
Miehistöä ei ollut täyttä lukua (850), joten laivassa oli kaikkiaan noin tuhat henkeä, joista noin 900 hukkui. Laivasta oli vaikea poistua, sen ollessa kolmella tykkikannella varustetun linjalaivan ja poistumisaukkoja oli yläkannella vain vähän. Lisäksi tuohon aikaan ihmiset eivät juurikaan osanneet uida. Suurin osa ulos päässeistä tarrautui mastoihin, jotka jäivät pystyyn veden pinnan yläpuolelle.
Laiva kaatui tyynessä säässä, ja todennäköisesti kaatuminen johtui laivan kallistamisesta. Alemmaksi jäävät tykit oli työnnetty ulkoasemaan ja korkeammalle jääneet laskettu köysien avulla keskilaivaan. Kallistusta lisäsi laivaan lastattavat rommitynnyrit, joita oli kasattu yläkannelle ennen siirtämistä alas. Kallistamisella yritettiin päästä käsiksi ja korjata vuotokohtaa vesirajan alapuolella.
Toimitetun laivaston oikeudenkäynnin tuloksena kuitenkin päätettiin laivan kaatumisen aiheutuneen jonkin puuosan pettämisestä, joten laivan päällystöä ei syytetty kaatumisesta. Ettei peittely paljastuisi, se johti myös siihen, ettei laivasto auttanut laivan nostoyrityksessä. Nostoyritys epäonnistui ja hylky jäi seisomaan pohjaan mastot näkyvissä vuosikymmeniksi ollen vaarana liikenteelle.
Royal Georgen onnettomuus jäi ihmisten mieliin koska uppoaminen oli äkillinen, sivullisten uhrien määrä oli suuri ja siitä, miten laiva valmistautuessaan merelle tärkeää tehtävää, Gibraltarin piirityksen purkamista varten, kaatuukin yllättäen kotivesillään.
J. L. Runebergin ja Ajaxin yhteentörmäys
Kun Royal George jäi järkyttämään englantilaista mielenmaisemaa, suomalaisia ennen Titanicia eniten järkyttänyt onnettomuus tapahtui Helsingin vesillä, Kruunuvuoren ja Vasikkasaaren välissä. Kruunuvuoren viereisen Koirasaaren mukaan onnettomuutta nimitetään myös Koirasaaren onnettomuudeksi.
Ajax oli tuomassa takaisin Porvoon vapaapalokunnan 25-vuotispäivien juhlijoita vuonna 1892. Oli kesäinen puoliyö. Määränpää, Kauppatori oli jo näkyvissä. Siipirataslaiva J. L. Runeberg oli puolestaan lähtenyt paluumatkalle Porvooseen.
J. L. Runebergin kapteenin mielestä vastaantuleva Ajax ajoi liiaksi reitin oikeaa puolta, jonka vuoksi hän päätti yrittää ohittaa väärältä puolelta ja Runeberg muutti suuntaansa paapuuriin, vasempaan. Runeberg törmäsi Ajaxin kylkeen aiheuttaen välittömän uppoamisen. Höyrysluuppi Ajaxin konemestari avasi höyryventtiilin, jonka vuoksi tapahtumapaikka peittyi höyryyn. Osa veden varaan joutuneista lähti uimaan väärään suuntaan, selälle, vain osan osatessa uida Koirasaarelle.
J. L. Runebergin miehistö ei ollut tilanteen tasalla, mutta matkustajat auttoivat veden varaan joutuneita. Pian Runebergin päällikkö ajatteli että on tässä jo aikaa mennyt ja aikataulukin painaa päälle ja jatkoi matkaansa Porvooseen.
Siipirataslaiva Runebergin palatessa aamulla Helsinkiin nousi tavaton häly, että missä ovat puuttuvat matkustajat. Kävi ilmi, että noin 60 henkilöä oli hukkunut. Osan oli vaikea pelastautua Ajaxin peräkannen katoksen alta, jonka reunat oli laskettu alas ja osa veden varassa olleista jäi pelastamatta.
Seurasi oikeudenkäynti, jossa käytiin jopa paikan päällä selvittämässä tulosuunnat. J. L. Runebergin päällikkö katsottiin syylliseksi ja tämä tuomittiin puolen vuoden vankeuteen. Myös Ajaxin päällikkö sai sakot, sillä kaatterissa oli ollut enemmän matkustajia kuin olisi ollut sallittua.
Alkeellisin välinein, sukelluspuvun avulla onnistuttiin käymään hylyssä ja tuomaan vainajia pintaan.
Yhteentörmäys järkytti ihmisten mieliä ja siitä laadittiin jopa balladi. Ihmisten oli helppo samaistua uhrien kohtaloon sillä näin olisi voinut käydä kenelle tahansa. Tämän yhteentörmäyksen muisto haalistui vasta Titanicin haaksirikon jälkeen.
Tilanne tänään
Suomi-niminen tervahöyry on törmännyt, ei vain korona-epidemiaan, vaan sen lisäksi joutunut arvaamattomaan maailmantalouden ristiaallokkoon.
Kysyä voi, onko maailmantaloutta kallistettu jo liikaa pankkiireja hyödyttävään suuntaan.
Keikahduksia on odotettavissa. Kyljestä voi työntyä arvaamaton päälletunkija.
Muttei niin pahaa, jottei jotain hyvää. Järjetön puhe ilmastonmuutoksesta kenties vähenee. Ruokahävikkikin voi vähentyä, jos tulee kovat ajat eikä ruokaa liikene enää tuhlattavaksi.
Esko Karinen