Kannelmäki 60(0) vuotta
Kannelmäen alueen kartta vuodelta 1938. Kuvan yläosassa näkyy Kaarela-nimen alla Gammelbyn, eli Gamlasin kantatilan sijainti, jonka perusteella alueelle annetiin ensin suomenkielinen nimi Vanhainen. Paikalla sijaitsee nykyisin Kannelmäen peruskoulun Runonlaulajantien toimipiste, joka valmistui vuonna 1966. Kaarelantie kulki ennen Maununnevan ja Hämeenlinnantien kaavoittamista suoraan Pakilasta, eli Pakinkylästä, Kaarelan kylään. Keskellä näkyy Österbergien Pilslätt-torppa, jonka maille suurin osa Kannelmäestä on rakennettu. Kartan alaosassa näkyy Muurimestarintie, jonka päälle rakennettiin Kehä I.
Kannelmäki on Kaarelan peruspiirin kerrostalovaltainen osa-alue ja se rajoittuu etelässä Kehä I:een, idässä Hämeenlinnanväylään ja lännessä ja pohjoisessa Mätäjokeen. Kannelmäen alkuperäinen nimi oli Vanhainen – Gamlas, joka tulee nykyisen Kannelmäen peruskoulun Runonlaulajan toimipisteen paikalla sijainneesta Gammelby – Gamlas – kantatilan nimestä.
Kårböle mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Gammelbyn paikalla on ilmeisesti sijainnut alkujaan Rökisbyn tila tai kylä, josta on ensimmäinen maininta vuodelta 1540. Tuolloin Rökisbyssä oli kolme talonpoikaa, Lasse Matson, Michel Ingesson ja Nils Jopsson. Rökisby yhdistettiin Kaarelaan 1550-luvulla.
Gammelby esiintyy ensimmäisen kerran kartalla vuonna 1695 osana Kårböleä, Kaarelan kylää. Kylässä on tuolloin ollut kolme tilaa Gammelby, Husbacka ja puustelli, myöhemmin Malminkartano.
Vuoteen 1946 asti Kaarelan alue oli puhdasta maaseutua. Pohjois-Kaarelan jäätyä tuona vuonna suuressa alueliitoksessa osaksi Helsingin maalaiskuntaa, Gamlasin kantatilan maista tuli 1950-luvulla Helsingin Etelä-Kaarelaksi nimitetyn kaupunginosan osa-alue.
Vuonna 1992 Etelä-Kaarelan nimi muutettiin Kaarelaksi.
Kaarela on Helsingin suurimpia esikaupunkialueita. Nykyisin Kaarelassa asuu noin 30 000 asukasta ja heistä lähes 15 000 Kannelmäessä.
Raivaaja-Antti ja torpparin poika Emil Österberg
Raivaaja-Antti, joka asui nykyisen Kaaren kauppakeskuksen lähistöllä 1600-luvulla lienee ollut alueen ensimmäinen uudisasukas.
Gammelbyn kantatilan ensimmäisen torpparin poika puolestaan oli Emil Österberg. Hänen isänsä lunasti 1918 oikeuden valtiolta pitää Malminkartanon Pilslättin torppaa Kannelmäessä. Torppa sijaitsi silloin paikalla, jossa nyt on Emil Österbergin rakennuttama kivitalo Kantelettarentie 9:ssä. Österberg myös asui talossa ja kuoli kerrostalon omistajana 1990-luvulla.
Helsingin kaupunki osti Kannelmäen muut alueet vuonna 1918. Entisen torpparin maat myytiin myöhemmin Elannolle ja Helsingin kaupungille. Kuitenkin vielä vuoteen 1969 Emil Österberg viljeli Kannelmäen ostoskeskuksen ja Eka-Marketin välissä levittäytyvää peltoalaa.
Rakentaminen alkoi vuonna 1957
Kannelmäen rakentaminen starttasi vuonna 1957, jolloin vahvistettiin alueen asemakaava. Ensimmäiseksi valmistuivat Asunto Oy Kannelmäen kolme rakennusta Kanneltie 7:ssä ja neljä rakennusta Kanneltie 10:ssä. Asuntosäästäjien taloyhtiön Säästövanhan viisi tornitaloa Vanhaistentie neljässä nousivat vuonna 1959.
Kerrostalojen rinnalle 1960-luvulla rakennettiin myös vapaarahoitteisia rivitaloja ja kolmen eri yhtiön talot nousivat Kanneltie 14:ään.
Nyt purettu Kannelmäen ostoskeskus aloitti toimintansa Vanhaistentie 1:ssä vuonna 1959. Matalassa rakennusketjussa oli alkuun 22 liikehuoneistoa. Ostoskeskuksen rakennutti eri toiminimien muodostama yhtiö kaupungilta vuokratulle tontille.
Ortokuva Kannelmäestä vuodelta 1964. Ekan pelto, nykyinen Antinniitty, on vielä kokonaan viljelykäytössä ja Pilslättin torpan navettarakennus on yhä pystyssä. Hämeenlinnantie on jo rakennettu, mutta se on yksikaistainen ja risteyksiä täynnä.
Lähde: Helsingin kaupungin geotekninen osasto. Alkuperäinen kuva Blom Kartta Oy.
Vääntöä nimestä
Lähiön nimeksi oli helmikuussa 1959 vahvistettu Vanhainen – Gamlas. Vanhaisen asukkaat olivat eri mieltä kaupungin nimistövirkamiesten kanssa, mikä johti kansalaiskokouksen järjestämiseen Kanneltie 10:n pihalla, missä aloitettiin nimenmuutosta kannattavien nimikirjoitusten keruu.
Alueen nimenmuutosta anottiin kesällä 1959, jolloin ei vielä ollut asukasyhdistyksiä eikä liioin kaupunginosayhdistyksiä. Muutoksen puuhamiehenä toimi Ahti Lehtinen Kanneltie 7:stä.
Kaupunginhallitus päätti vuoden 1959 lopussa muuttaa asumalähiön nimeksi Kannelmäki – Gamlas.
Ekan pelto
Kannelmäki-Seura perustettiin vuonna 1961. Vielä vuonna 1982 Kannelmäki-Seuran hallitus käsitteli kokouksessaan alueen ensimmäisen asukkaan Raivaaja-Antin Eka-Marketin lähistöllä sijaitsevien kotiraunioiden suojelemista.
Kannelmäen ensimmäisen talon paikasta ei ole tarkempaa tietoa, mutta se on ilmeisesti sijainnut Halsuantien kukkulan ja Kantelettarentien välissä. Vaikka paikasta ei saatu suojelukohdetta, on Eka-Marketin, nykyisen Kaaren kauppakeskuksen ja Pilslättin torpan välinen entinen peltoalue, jota Ekan pelloksikin kutsuttiin, nimetty Antin kunniaksi virallisesti Antinniityksi.
Teksti Jauri Varvikko