Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Tanotorvi jatkaa juhlavuotensa kunniaksi Kaarelan historiaan liittyviä juttujaan. Yksi tämän vuoden kulmakivistä on Kaarelan peruskoulun, entisen Etelä-Kaarelan yhteiskoulun, purkaminen. Toiminta rakennuksessa on jo loppunut, purkutyöt alkavat tässä kuussa ja tilalle rakennetaan uusi 750 oppilaan moderni koulu.

EKY:n rakentaminen alkoi samana vuonna, kun Tanotorvi perustettiin, eli vuonna 1964 ja sekin olisi täyttänyt kohta 60-vuotta. EKY ehti vuosikymmenien saatossa tuottaa lukemattoman määrän oppilaita ja kaikilla heistä on yhtä lukematon määrä erilaisia muistoja koulusta, niin hyviä kuin huonoja. Luokkakokouksissa muistellaan legendaarisia opettajia ja rehtoreita sekä muita kouluun liittyviä muistijälkiä.

Koulun nykyiset oppilaat aloittavat syksystä opiskelun Pelimannintien paviljonkikoulun väistötiloissa. Uuden koulun odotetaan valmistuvan vuonna 2027. En itse käynyt koskaan EKY:ä, sillä kävin Maununnevalla sijaitsevan Suomalais-venäläisen koulun. Sekin purettiin muutama vuosi sitten ja oppilaat siirtyivät Pelimanniin väistötiloihin. Myös vanhan SVK:n tilalla on nyt uusi koulu.

EKY oli minulle kuitenkin tuttu paikka, sillä lähes kaikki ystäväni ja myös veljeni kävivät koulun läpi, jotkut jopa muutamat luokat kerraten… Monet olivat ne iltapäivät, kun odotin EKY:n kulmalla frendieni pääsemistä tunneilta. EKY:n disko taas oli kaikkien kohtauspaikka. Muistelen yhä lämmöllä loppuillan hitaita, hikisiä nuoria painautuneena kiinni toisiinsa. Diskon jälkeiset tappelut olivat taas oma episodinsa…

Minulla on myös toinen yhteys kouluun. Koulun suunnitteli arkkitehtipariskunta Mirja ja Jukka Similä. He asuivat yläkerrassamme Vanhaistentie 4:ssä ja olivat perheystäviämme. Kävin pienenä heillä usein kylässä, myös ilman vanhempiani. Asunto oli prikulleen samanlainen kuin meillä, mutta täynnä arkkitehdeille kuuluvaa tavaraa.

Sain piirrellä isoihin piirustuskaavioihin mitä mielikuvituksellisempia rakennuksia, luolaverkostoja ja kokonaisia kyliä. Harvalla oli A1-koon paperiarkkeja piirustuskäytössä. Minulla on vieläkin joitain säästössä.

Heillä oli kolme muutaman vuoden minua vanhempaa lasta; Timppa, Masa ja Marketta. Masalla oli jättimäinen sarjisalbumikokoelma ja Marketalla aina karkkia piilossa. Kävin Marketan karkkipiilolla usein ja salaa, kun hän ei ollut kotona. Kaapissa oli esim. kokonainen laatikko merkkareita, ’merirosvorahoja’.
Ahneella on paskainen loppu… Jäin kiinni, merkkareista oli pikkuhiljaa hävinnyt puolet. Marketta sai älyttömät raivarit ja minä taas lemput… Kesti viikkoja, ennen kuin Marketta hyväksyi vierailuni uudestaan. Kannoin huonoa omaatuntoa ja toin mukanani isovanhemmilta saamiani nameja. Marketta leppyi…

* * *

Kannelmäen sydämessä sijaitseva leikkipuisto Kannelmäki täyttää myös 60 tänä vuonna. Vietin lapsuuteni tiukasti puistossa ja sen kupeessa. Koska asuin naapurissa, niin leikkipuisto oli se paikka minne aina suunnattiin.

Pulikoitiin kesäisin altaassa, pelattiin ja kisailtiin, syötiin yhteisruokailussa ja laulettiin ”Aku Aku Ankkaa, veitikka vankkaa”. Talvisin laskettiin mäkeä ja luisteltiin. Olen itse asiassa oppinut luistelemaan tuossa puistossa.

Onnea leikkipuisto Kannelmäelle! Toivottavasti olette siinä aina.

Hyvää kesää kaikille lukijoille!

Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi