Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Tietyssä iässä monet kiinnostuvat perimästään. Minäkin, hiukan pitkin hampain teetin DNA-tutkimuksen. Halpismallisessa tutkimuksessa ei suuria linjoja löytynyt, ainakaan se ei selvittänyt suoria yhteyksiä suuriin kuningassukuihin (pettymys). Olen ihan vaan arkisesti suomalainen, joskin 1,5% inuiitti-twistillä. Tuo 1,5 % inuiittia on sekin virheellinen tieto, paremminkin voisi sanoa, että inuiiteissa on 1,5% suomalaisuutta. Tai että sattuu vaan olemaan samantyyppistä perimää ilman yhteyttä. Mutta ei kai muutaman kympin testiltä voi suuria odottaakaan.

Sukulaisia on kyllä ilmaantunut enemmän kuin olisi väliksikään, satoja, aina viidensiin serkkuihin saakka. Kaikki ihan tavallisia ihmisiä (toinen pettymys). Pieni valopilkku on, että jotkut viidennet serkut ovat päässeet Amerikkaan tai Australiaan asti. Voidaan mennä ovelle kysymään yösijaa sukulaisuuteen vedoten jos siellä päin tulee liikuttua.

Vaimon isoäiti, jonka sukuhaaralle on tehty yliopistotasoinen DNA-tutkimus, on sen sijaan, yllätys, Ranskasta 900 vuotta sitten tullutta merovingi-porukkaa. Merovingit ovat vahvan ranskalaisen kuningasvallan aikaisia maahanmuuttajia, joita on erityisen paljon Kokemäenjoen varsilla. Voisin jopa arvata, että oudonkuuloinen Tyrvää-niminen paikkakunta on ranskalaisesta nimestä Turvin (se lausuttaisiin tyrvään).

Kuninkaat

Kainuun kuninkaista ei tiedetä paljoa. Kainuulla on ennenvanhaan ymmärretty Pohjanmaata. Pohjanmaalla on ollut merkittäviä kuninkaita norjalaisten saagojen mukaan. Nämä ovat saagojen mukaan olleet kookkaita ja kuuluja suurista voimistaan. Kuninkaiden viehättävistä tyttäristä on tullut kuningattaria useampaankin maahan.

Saagoja pidetään totena siltä osin kuin kertovat norjalaisista ja ruotsalaisista kuninkaista, suomalaisista kuninkaista ei niinkään. Trondheimiläistyyppistä riimukirjoitusta esiintyy jonkin verran Suomenkin puolella, joten yhteyksiä lienee ollut.

Historioitsija Ylikankaan mukaan Pohjanmaa on tyhjentynyt viikinkien ryöstöretkien aikana asukkaista (ja kuninkaistaan), joten jos ja kun kuningassukuisia on elossa, ne ovat sekoittuneet muuhun väestöön.

Pohjanmaa

Pohjanmaa on varsin omaleimainen maakunta, ja sille ajatellaan olevan leimaa-antavaa yritteliäisyys ja usko omaan itseen, jopa suoranainen uhoaminen. Tätä ominaisuutta selittää ehkä se, että maanomistus säilyi talonpojilla paremmin, kun Etelä-Suomessa jouduttiin taipumaan kartanoiden alustalaisiksi ja hyvässä lykyssä lampuodeiksi.

Kun ruotsinkielistä Pohjanmaata leimaa nykyään maan vähäisin väkivaltaisuus, niin sillä ei ole pitkää taustaa, sillä ennen vanhaan häjyily vaivasi ruotsinkielistä Pohjanmaata aivan yhtä lailla kuin suomenkielistäkin. Häjyjen rikollinen elämäntapa jättää toiseksi jopa Sisilian mafian.

Nyt Pohjanmaalla asuvat ovat rantaruotsalaisten lisäksi muunmuassa Savosta muuttaneita, sekä maakunnalle ominaiset tummaveriset ihmiset ovat enimmäkseen Ruotsista muuttaneita romaneja, jotka ovat sulautuneet muuhun väestöön. Eräässä vaiheessa Ruotsin puolella annettiin määräys, että mustalainen eli tattari pitäisi tappaa, mikäli sellainen tulee vastaan. Mainittu määräys sai aikaan muuttoliikkeen Pohjanlahden tälle puolelle. Italialaisilla lasinpuhaltajilla voi olla oma osuus tummuuteen. Pohjanmaalla on ollut aikoinaan melko lailla lasihyttejä ja tyypillisesti lasiammattilaiset tulivat Italiasta.

Pohjanmaalle muuttaneet ovat omaksuneet pohjalaisen luonteenlaadun, huolimatta siitä mistä ovat peräisin.

Savolaiset

On erilaisia arvailuja, mistä savolaiset ovat peräisin, idästä, lännestä vai etelästä. Yksi selitys, sama kuin lappalaisten käyttämä, on se että he ovat aina asuneet täällä.

Törmäsin Martti Haavion Bjarmia-kirjoitusten yhteydessä nimitykseen za volotsheista, taipaleentakaisista.

Tämä voisi sopia savolaisiin, sillä idästä katsoen he todella ovat olleet taipaleentakaisia. Muinaisaikana kauppayhteyksiä on ollut Suomesta Bjarmian kautta ja muitakin reittejä pitkin Lähi-itään saakka.

Karjalaiset

Ylikankaan mukaan ennenvanhaan karjalaisia pidettiiin juroina ja sisäänpäinkääntyneinä. Voisi kuvitella, että sillä on yhteys maaorjuuteen, josta itäinen maakunta on kärsinyt ollessaan erotettuna muusta Suomesta.

Vuonna 1809 Karjala, ns. Vanha Suomi liitettiin takaisin Suomen suuriruhtinaskunnan yhteyteen ja maaorjuus lakkasi pienen nikottelun jälkeen. Kartanonomistajat olivat venäläisiä ja heille ei oikein tahtonut mennä heti jakeluun että alustalaiset eivät enää olleet heidän omistamiaan sieluja.

Kenties karjalaisten tunnettu iloisuus johtuukin siitä, että pääsivät eroon maaorjuudesta?

Irvailu hämäläisistä ja lappalaisista pitänee jättää toiseen kertaan.

Helsinkiläiset

Kun Helsingistä tulee kenties piankin maakunta, jolla on oma kielikin, niin mikäpä sen mukavampaa. Sen mukaan hesalaisuus eli alkukielellä stadilaisuus ansaitsee tulla mainituksi yhtenä heimona.

Heimoaate oli ehkä eniten voimissaan 60-luvulle saakka. Nyttemmin nuori polvi ei enää jaksa pilkata maalaisia samalla innolla kuin aikoinaan, vaikka usko omaan paremmuuteen voi olla muuten vahvaa.

Aiemmat stadilaiset (ajanjaksosta riippuen siis lappalaiset tai ruotsinkieliset) voivat vain muistella, miten aikanaan porot laidunsivat eduskuntatalon paikalla tai miten suomen sanaa ei ymmärretty ei kaupoissa ja ei ainakaan ratikoissa.

Stadin slangi ja yleiskieli jäänee lyhyeksi rupeamaksi, sillä pian´ikään yleiskieleksi tullee englanti. Kun asukkaat eivät enää ymmärrä kotimaisia ja eihän kolme- tai neljäkielisiä kehotuksia kertakaikkiaan mahdu joka kylttiin.

Esko Karinen