Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Vuosi 2022 on yllättänyt. Sopeuduimmeko jo koronarajoitusten vaatimuksiin ja tottumuksiin? Palattuamme niin sanottuun ”normaaliin” maailman meno ja Suomea koskettavat asiat ovat ravistelleet. Olemme kokeneet uusia toiminnallisia avauksia yhteisöllisesti ja yksilöinä. Olemme hakeneet kansakunnassamme osallisuutta, turvallisuutta ja ystävyyttä. Vaadimme kärkkäämmin oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. Tuntuu, ettei keskustelunaiheista tule loppua, vaikka pitkä ja kuuma kesä on jo taas historiaa.

Seurakunnan toimintatilastoista havaitsin, että tämän vuoden aikana kokoontumistemme määrä on reippaasti kasvanut edellisistä vuosista. Tuoreiden vauvojen lisäksi koronavuosina kastamatta jääneille lapsille on myös varattu kastejuhlia. Olen onnellinen siitä, että näin nämä lapset seurakunnan jäseninä pääsevät osallisiksi tarjoamastamme kasvatuksellisesta tuesta. Vasta äsken konfirmoimme eli vahvistimme tämän vuoden riparilaiset elämän matkalle. Nyt jo markkinoimme tulevan vuoden ripareita ja koulutamme uusia isosia. (Vuoden 2023 rippikouluihin ilmoittaudutaan lokakuussa. Kannelmäkeläiset – katsokaa lisätietoja kantsunurkka.fi riparisivuiltamme.) Toivosta kertoo sekin, että pariskunnat ovat jälleen järjestäneet sukujuhlia häiden merkeissä. Rakkaudesta riemuitaan ja elämän evästyksiä tahdotaan jakaa yhdessä muiden kanssa.

Suru-uutiset ovat koskettaneet kuluneen vuoden aikana useita lähimmäisiämme. Hautajaisia on vietetty enemmän kuin viime vuonna. Jaetusta ilosta sanotaan, että se moninkertaistuu. Jaettu suru ei poistu, mutta surun jakaminen lohduttaa.

Kaiken tämän keskellä on aiheellista välillä hengähtää. Katsella vaikka ajatuksen kanssa ympäröivää maisemaa. Syksyllä puista putoavat värikkäät lehdet kertovat ainutlaatuisen aikamme rajallisuudesta. Luonto muistuttaa kauniisti siitä, että meidänkin maljamme on kerran täysi. Uskon vahvuudessa ja luottamuksessa olemme kotimatkalla päivien hämärtyessä.

Seurakunnissa yksi tämän syksyn suurista toimista on marraskuussa pidettävät seurakuntavaalit. En voi liikaa muistuttaa siitä, kuinka tärkeää meidän on yhdessä rakentaa tulevaisuutta. Tervehdystä siis teille – pitkäaikaisille kirkkomme jäsenille sekä tuoreille kirkkoon liittyneille – uskotuille, toivotuille ja rakastetuille. Sitoutumisen kautta luomme myötämieltä sellaisina kuin olemme. Yhteenkuuluvuuden rakentumisessa jokaisella on oma vastuu ja paikka täytettävänä.

Nyt on myös diakoniatyön juhlavuosi. Suomessa vihittiin 150 vuotta sitten ensimmäinen diakonissa, Matilda Hoffman, virkaansa. Toki diakoniaa oli harjoitettu seurakunnissa ennen tätäkin. Tämän päivän seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat koulutettuja monitaitoisia auttajia. He puolustavat ihmisoikeuksia ja auttavat vaikeuksien keskeltä alkuun. Diakonia on uskon herättämää palvelua. Arkisena lähimmäisenrakkautena diakonia on meidän kaikkien yhteinen juttu.

Siunattua syksyä toivottaen,

Virpi Koskinen
Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra