Pääkirjoitus – Tois pual jokke…
Ei, nyt ei puhuta turkulaisista. Kävin hiihtolomalla Floridassa, toisella puolella Atlantin valtamerta. Reissu osavaltioon oli elämäni ensimmäinen. Kiertelimme vuokra-autolla siellä täällä, Miamissa, Key Westissä, Evergladesin kansallispuistossa, mutta kävimme myös suomalaisten suosikkialueella Lake Worthissa ja Lantanassa. Suomalaismaahanmuuttajien suuresta määrästä huolimatta suomalaisuus ei pahemmin katukuvassa näkynyt, Lantanan keskustassa sijaitsevaa Suomi-taloa ja Finlandia-bulevardia ehkä lukuun ottamatta.
Pidän matkailusta. On mielenkiintoista tutustua uusiin kulttuureihin, alueiden asutushistoriaan ja aiempiin tapahtumiin. Kun menee ajassa riittävästi taaksepäin, huomaa, että useimmilla alueilla on ollut useita asutuskerroksia. Väestö on vaihtunut ja sekoittunut vuosituhansien aikana useaankin otteeseen.
USA:n sanotaan olevan kansojen sulatusuuni. Monien yllätykseksi myös Suomen väestö on vaihtunut useaan kertaan. Me nykyiset ’suomalaiset’: hämäläiset, varsinaissuomalaiset, savolaiset ja karjalaiset olemme tulleet maahan vasta noin 2 500 vuotta sitten. Hieman ennen heitä tulivat saamelaiset. Mutta Suomea on asutettu useita tuhansia vuosia, useissa aalloissa, aina jääkauden jälkeiseltä ajalta asti.
Väestöä meille on tullut niin lännestä, idästä kuin etelästä. Ihmiset ovat eronneet toisistaan niin kulttuurisesti, kielellisesti kuin geneettisesti. Eri aikakausina meille on tullut sekä tummaihoisia että vaaleaihoisia, tummasilmäisiä ja sinisilmäisiä, tummahiuksisia ja vaaleahiuksisia. Toiset geneettiset yhdistelmät ovat olleet vahvempia kuin toiset, syrjäyttäen heikommat tai vähälukuisemmat.
Tämä koskee myös Kaarelan aluetta. Mätäjoen laakso on entistä merenpohjaa ja sen rantoja alettiin asuttaa jo kivikaudella, lähes 10 000 vuotta sitten. Ensimmäiset ihmiset saapuivat alueelle todennäköisesti nykyisen Viron ja Venäjän suunnilta. Helsingin ja Vantaan vanhimmat asuinpaikat löytyvät juurikin Mätäjoen varsilta, joka oli ennen Vantaanjoen pääuoma. Ensimmäiset asuinsijat löytyvät Pohjois-Kaarelan alueelta. Kaarelaakin on asutettu useassa eri aallossa.
Kaarela-Seura on päättänyt järjestää yhdessä Asukastalo Purpurin kanssa seminaarisarjan alueen historiasta. Viiden eri seminaarin puitteissa tutustutaan niin Kaarelan muinaishistoriaan, keskiajalla alkaneeseen ruotsinkieliseen asuttamiseen, Venäjän aikaisiin linnoitustöihin, Kaarelan jakoon toisen maailmansodan jälkeen sekä uusien asuinalueiden nousuun ja rakentamiseen 1970–1980 -luvuilla.
Sarja alkaa 19.3. Kaarelan alueen muinaishistorian esittelyllä ja siitä tulee kertomaan Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto. Koivisto sai vuoden vaihteessa aikaan pienen somekohun esittäessään ensimmäisten kaarelalaisten olleen hipiältään tummaihoisia. Nyt on mahdollista saada asiasta lisätietoa ja esittää kysymyksiä.
Seminaarisarjan muut ajankohdat tarkentuvat kevään kuluessa ja niistä kerrotaan niin Tanotorvessa kuin Asukastalo Purpurin sivuilla. Lähihistoriasta kertovissa seminaareissa asukkaat voivat kertoa kokemuksiaan alueen asuttamisesta ja tuoda vaikka kuvia näytille.
Tervetuloa tutustumaan alueemme historiaan.
Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi