Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Kaupunginvaltuutettu, sosionomi, Jukka Järvinen (55 v.) on hyvin huolestunut. Maa on epidemian kourissa ja talous on ajautumassa taantumaan. Kuka kantaa huolta asunnottomista? Missä he voivat syödä, oleskella ja levätä, kun ruokalat, kahvilat ja julkiset tilat ovat sulkeutuneet?

Koronavirus jyllää pääkaupunkiseudulla. Asunnottomien hätämajoitukset ovat nyt täynnä. Asunnottomat ovat erityisen alttiita erilaisille tartunnoille.

Yli 500 ihmistä kadulla ilman tukea

Suomessa on yli 7000 asunnotonta ja heistä pääkaupunkiseudulla noin puolet. Suurin osa on jonkinlaisten asumispalvelujen ja hoitokotien piirissä, mutta pelkästään Helsingissä asuu yli 500 asunnotonta kadulla. Useat heistä ovat saaneet tähän asti ruokansa erilaisten ruoka-apujärjestelmien kautta, mutta epidemia on aiheuttanut sen, että monessa paikassa ruoka-apu on keskeytetty. Myöskään kaupoilta ei jää yhtä paljon hävikkiruokaa kuin ennen.

Seurakunnat ja muutama muu taho on tehnyt valmiita ruoka-apupaketteja, mutta ne eivät ole kovin kattavia ja eivät saavuta kaikkia tarvitsevia.

– Asunnottomuus on ongelma, johon olisi pitänyt puuttua tiukasti jo aiemmin. Ihmiset ovat järkyttävästi heitteillä. Asiaan pitää puuttua nyt heti, kaupunginvaltuutettu Jukka Järvinen sanoo.

Koronaviruksen takia monia tavanomaisia oleskelupaikkoja, kuten päiväkeskuksia, on suljettu. Yömajoituspaikoissa asunnottomat joutuvat nukkumaan yhteistiloissa, jolloin tartuntariski kasvaa. Jos taas sairastuu, ei ole mitään mahdollisuutta itsekaranteeniin.

Monet asunnottomat viettävätkin nyt aikaansa kauppakeskuksissa ja raitiovaunuissa, koska muita vaihtoehtoja ei ole. Ulkona he eivät voi kokoontua ja vaeltelevatkin siksi paikasta toiseen.

– Tilanne on todella hälyttävä, kukaan ei auta ja asunnottomat itse eivät osaa hakea apua, sanoo Järvinen. – Puhumme nyt asioista, joissa on hengenlähtö lähellä.

Vastaisku syrjäytymiselle

Jukka on perustanut pari vuotta sitten Vastaisku syrjäytymiselle ry:n asunnottomia ja syrjäytyneitä varten. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa ja ohjata avun tarvitsijoita olemassa oleviin palveluihin, jos apu on muuten ulottumattomissa tai apu on muuten evätty.

– Jokaisen ihmisen pitää saada apua. Jokaisella on oikeus olla yhteiskunnan jäsen.
Näitä syrjäytyneitä ovat mm. asunnottomat päihderiippuvaiset ja mielenterveyspotilaat, jotka eivät kiinnity asumispalveluihin tai heidät on uloskirjattu asumispalveluista päihteiden ja väkivallan takia, ja siksi he elävät asunnottomina. Tämän lisäksi vuosittain vapautuvista vangeista on iso osa ilman asuntoa, mikä on iso riski päihdekäytölle ja uusintarikollisuudelle.

– Tämä on mielestäni inhimillisyyskysymys. Asumispalveluihin sijoitettu raha palautuu takaisin, kun päihteet jäävät taakse. Tulokset näkyvät silloin terveydenhuollon menojen laskuna, rikosten ja väkivallan vähenemisenä. sekä ihmisen toipumisen vaikkapa työelämään.

– Yhden syrjäytyneen hintalappu elämänkaaressa haittoineen on yli miljoona euroa. Onhan se taloudellista, kun ihminen selviytyy. Talouden peräänhän poliitikot aina huutelevat, mutta tämä on ennen kaikkea inhimillistä, Jukka jyrähtää.

Pyövelin parantola

Jukka Järvinen tunnetaan nyrkkeilijätaustansa kautta myös lempinimellä Käpylän Pyöveli. Jukalla on unelma, että hän jonain päivänä saisi pyörittää omaa asunnottomien yksikköään ja hoitolaitosta. Paikalla on jo nimikin, ”Pyövelin parantola”. Vain rahoitus puuttuu.

– Tarkoitus olisi, että toimintaa pyöritettäisiin perustamani Vastaisku syrjäytymiselle ry:n kautta. Ottaisin omasta puolestani vastaan kaikki asunnottomat, mutta realistisesti puhumme jostain 50 hengen asumispalveluyksiköstä.

Jukan ideana on, että myös omaiset tulisivat toimintaan mukaan, jolloin asunnottomat olisi helpompi saada pois kaduilta ja kuntoutumaan.

– Näillä ihmisillä on pääsääntöisesti jonkinlaisia päihdeongelmia. Tervehtymisen edellytys on, että päihteet jätetään, jos ei heti, niin pikkuhiljaa. Sen eteen tehdään työtä yhdessä ammattilaisten ja verkoston kanssa. Päihteiden käyttö ei saa olla este sisälle pääsemiseen, mutta hyssyttelyä en hyväksy.

Takaisin mukaan elämään

Järvisen mielestä esim. huumausaineiden käyttäjille suunnatut korvaushoidot ovat väärä keino toimia.

– Korvaushoidot pitää ajaa alas järjestelmällisesti, ne eivät voi olla loppuelämän lohtu. Ne vievät lopuksi aina hautaan. Korvaavista lääkkeistä muodostuu helposti laillisia huumeita ja näissä tapauksissa hoitojaksoja lasketaan kymmenissä vuosissa. Siinä ei ole mitään järkeä.

Jukka, joka on itsekin käynyt päihteiden kanssa kovan koulun, on ollut jo 22 vuotta raittiina.

– Tärkeintä on, että toipujilla on jotain tekemistä. Tarvitaan harrastuksia ja kuntoutusta. Opinnot pitää voida viedä loppuun ja hankkia ammatti. Kaikilla ihmisillä on osaamista, joka voidaan valjastaa uudelleen käyttöön. Ne, jotka eivät kykene enää töihin, pitää päästää eläkkeelle.

Järvinen puhuu kokemuksesta. Hän on ollut 12 vuotta Pursimiehenkadun Helsingin Vieraskodin asumispalveluyksikössä päihdetyöntekijänä ja aktiivisesti mukana Vailla Vakinaista Asuntoa ry:ssä.

– Sain päihdeputken poikki usealta ihmiseltä, Jukka sanoo.

Mitä Pyövelin parantola maksaa?

– 50 hengen hoito- ja asumispalveluyksikkö työllistäisi keskimäärin 7-10 ihmistä. Budjetti olisi muutamia satoja tuhansia kolmen vuoden periodissa, Jukka sanoo.

Rahoitusta haetaan tällä hetkellä kaupungilta ja valtiolta. Sosiaali- ja terveysministeriölle jätetään STEA:n, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen, kautta hakemus vielä tänä keväänä. Rahoituksen saaminen kestää, joten projekti konkretisoituisi siinä tapauksessa vasta ensi vuoden puolella.

– Haluan luoda tilanteen, jossa putkassa lojuvalle asunnottomalle päihteiden väärinkäyttäjälle annettaan aamulla pois päästessä mahdollisuus valita kadun ja Pyövelin parantolan välillä, Jukka toteaa.

Jukka kuvaa paranemisprosessin vievän jokaisen kohdalla oman aikansa, mutta karkeasti ottaen se vie noin yhdeksän kuukautta. Päihderiippuvaiset tarvitsevat alkuun noin 12 viikon parantolajakson ja sen jälkeen puolisen vuotta kuntoutusta asumispalveluyksikössä. Ideana on, että saatuaan riittävästi tukea raitistumiseen ja yksin asumisen opetteluun, olisivat he valmiita asumaan tavallisessa vuokra-asunnossa.

– Loppupelissä homma on kiinni omasta halusta. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Katkenneita ihmissuhteita voi rakentaa uudestaan. Kun ihminen kokee, että nyt on se aika omalla kohdalla, niin apua pitää olla tarjolla, jotta kaikki onnistumiset voidaan kaivaa esiin.

Poistetaan asunnottomuus!

Jukka on verkostoitunut laajasti ja hän tuntee kentän aina leipäjonoista vankiloihin. Hän haluaa auttaa ja antaa pysyvää sisältöä elämän poluilla eksyneille, riippumatta lähtötaustoista.

Järvisellä on projektilleen useita tukijoita. Vastaisku syrjäytymiselle ry:ssä on Jukan lisäksi mukana yrittäjä Mika Arramies, joka vetää Avominne Päihdeklinikkaa sekä viinien maahantuojana ja valtuutettuna tutuksi tullut Petri Viglione. Taustavoimissa heitä on mukana tukemassa mm. europarlamentaarikko Eero Heinäluoma, kaupunginvaltuutettu ja Y-Säätiön perustaja Ilkka Taipale sekä Helsingin piispa Teemu Laajasalo.

– Meitä kaikkia yhdistää halu auttaa, Jukka sanoo. – Tuolla kaduilla on paljon potentiaalista jengiä. Kuka tahansa voi pudota pohjalle ja asunnottomaksi. Joillakin hajoaa perhe, toisilta menee työt alta. Kadulla ei kukaan välitä, kuka olet. Siellä voi vastaan tulla yhtä hyvin duunari kuin entinen yritysjohtaja.
Mikä viesti sinulla on päättäjille?

– Nyt herätys! Meillä liikkuu asunnottomia ihmisiä päivät pitkät ratikoissa ja julkisissa tiloissa. He ovat vaarassa sairastua, eikä heillä ole paikkaa, minne mennä. On aika hoitaa tämä asia. Kyse ei ole mistään muoti-ilmiöstä. Tästä jutusta pitää ottaa koppi heti, koska muuten tilanne pahenee.

 

Kuka Jukka ”Pyöveli” Järvinen?

• Syntynyt 13.8.1964 Helsingissä, asunut lapsuutensa Askistossa, sitten Roihuvuoressa, Oulunkylässä ja 26 vuotta Käpylässä.
• Kaupunginvaltuutettu, HOK-Elannon edustajiston jäsen, sosionomi, päihdetyöntekijä.
• Kävi kovan koulun kadulla, eksyi nuorena Helsingin rautatieaseman jengeihin ja juomaan.
• Raskaansarjan entinen ammattinyrkkeilijä, voitti amatööriurallaan kolme Suomen mestaruutta ja ammattilaisena yhden. Järvinen voitti ammattilaisurallaan 25 ottelua ja hävisi kuusi. Lopetti ammattinyrkkeilyuransa vuonna 2005.
• Päihteetön vuodesta 1998, uskossa. ”Herra puhutteli minua ja korkki meni heti kiinni.”
  tutut kuvaavat Jukkaa positiiviseksi, välittömäksi, läsnä olevaksi ja kaikki ihmiset kokonaisvaltaisesti vastaan ottavaksi.
• ”Oma kokemus merkitsee, olen selvinnyt.”
• ”Olisin mieluummin Käpylän hyväveli, en pyöveli, mutta menköön nyt, kun muut kerran nimeä käyttävät.”

 

Teksti ja kuva Jauri Varvikko