Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Helsingin kaupunki on kunnostanut kesän aikana Trumpettipuiston kohdalla sijaitsevaa Mätäjoen patoa luonnonmukaiseksi. Vanha pato muokataan tekokosken osaksi ja paikalle tehdään kulkuväylä kaloille. Projekti toteutetaan kaupungin, WWF Suomen ja Virtavesien hoitoyhdistys ry:n yhteistyönä. Lopputuloksena jokeen saadaan koskimainen paikka, jossa kalat voivat liikkua jokea kumpaankin suuntaan.

Mätäjokeen aikoinaan rakennettu pato on ollut vuosia murheenkryyninä, sillä se on vuotanut reunoilta ja ollut remontin tarpeessa, mikä on aiheuttanut joen vedenpinnan madaltumista ja lämpenemistä sekä padon jälkeisen jokiosuuden rämettymistä.

Lämpenemisen ja virtauksen hidastumisen seurauksena joessa on ollut happikatoa ja kalakuolemia. Kaupunki on laskenut vuosien varrella jokeen vettä Silvolan tekoaltaasta, mutta se ei ole riittänyt joen tilan parantumiseen.

Nyt jokea on Trumpettipuiston kohdalta levennetty ja siihen rakennetaan kaksi koskikynnystä. Saneeraustyöt on tarkoitus saattaa loppuun elokuun aikana.

Parannuksia luvassa

WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen sanoo, että padon tilalle muotoillaan virta-alue ja ns. tekokoski, jotta virtavesilajit pystyvät kunnostuksen jälkeen käyttämään koko aluetta kulkuväylänä tai elinalueena.

– Virta-alue toimii jatkossa paremmin eri virtaamaolosuhteissa, mutta tätä hienosäätöä on tarkoitus yhdessä katsoa, kun raaka rakentaminen on jo tehty ja pinnat ajettu, Vihtonen kertoo.

Virtavesien hoitoyhdistys ry:n Kaarelanjoki-hankkeen vetäjä Mikael A. Manninen sanoo, että parannuksia tulee kalojen ja muiden eliöiden kulkumahdollisuuksien lisäksi siihen, ettei Kartanonhaan allas enää niin herkästi kesäisin kuivu vuotavan padon takia. Uusi tekokoski tulee paremmin pitämään vedenpinnan tason tietyssä vähimmäiskorkeudessa.

– Virtavesikalat pääsevät kulkemaan molempiin suuntiin. Tekokosken myötä Strömbergin putouksen yläpuolelle muodostuu reilusti yli 10 kilometriä vaellusesteetöntä uomastoa, jossa kalat voivat vapaasti liikkua, Manninen kertoo.

Nykyisen madallettavan betonirakenteen molemmille puolille tulee luonnonkivistä vanhaa padonharjaa ja patoa vastaava luonnonmukainen koskielementti. Betonipadon päihin sekä sen alavirran puolelle tulee teräsponttiseinää, joka pitää rakennetta tiiviinä ja pitää sen tukevana. Teräspontit ja betonit jäävät kiviverhoilun alle piiloon, mutta varmistavat toimivuuden ja tiiviyden.

Väylää avataan

Kosken ja sillan jälkeinen jokiosuus on päässyt rämettymään pahasti, mutta tämäkin asia tulee muuttumaan.

– Kosken ja sillan alapuolelle umpeenkasvaneeseen jokiosuuteen on vielä tänä syksynä tarkoitus avata kasvillisuuteen väylää. Pysyvämmän ratkaisun aikaan saamiseksi pitää rantaan kuitenkin istuttaa jokunen varjostava puu. Umpeenkasvamista tapahtuu siellä missä aurinko pääsee vapaasti porottamaan, Manninen kertoo.

Kaarelanjoki-hankkeen aktiivit sekä WWF ovat järjestämässä alueella talkoot, kun muut työt on saatu elokuussa päätökseen. Koskialueelle lisätään soraikkoja, jotta taimenet voivat niissä kutea.

Patotöiden ajankohta sijoitettiin tarkoituksella lintujen pesinnän ja kalojen kudun väliin, jotta työt eivät aiheuttaisi joen eläimille turhaa rasitetta.

 

Teksti ja kuvat Jauri Varvikko