Mätäjoella taas askelia kohti parempaa
Monen ikäisiä talkoolaisia poistamassa tierummun aiheuttamaa vaellusestettä Hakuninmaanojalla.
Kuva: Mikael A. Manninen/Kaarelanjoki-hanke
Kaarelan halki kulkeva Mätäjoki virtaa vihreässä laaksossa läpi koko läntisen kaupungin. Kaikki mitä joella ja joelle tehdään vaikuttaa siten isoon osaan Helsinkiä ja Vantaatakin. Töitä Mätäjoen luonnon eteen tehdään siksi koko laajan vesistön alueella. Tämä on otettu lähtökohdaksi myös Virtavesien hoitoyhdistyksen puitteissa toimivassa Kaarelanjoki-hankkeessa, joka Kaarelaan painottuvasta toiminnasta huolimatta toimii mahdollisuuksien mukaan myös muissa Mätäjoen osissa.
Tänäkin vuonna hankkeen purotalkoita järjestettiin kahdet. Ensimmäiset olivat yhdessä WWF Suomen Patokato-hankkeen sekä Miessakit ry:n kanssa Hakuninmaanojalla lähellä Runon koulua järjestetyt “yksityistalkoot” elokuun lopussa, toiset taas olivat Kaarelan reunaa viistävällä Konalanojalla Vihdintien varressa järjestetyt kaikille avoimet yleisötalkoot syyskuun lopussa. Jo vuosia jatkuneen tavan mukaisesti samalla kellonlyömällä Kaarelanjoki-hankkeen yleisötalkoiden kanssa alkoivat myös Helsingin perhokalastajat ry:n järjestämät yleisätalkoot joen pääuomassa Pitäjänmäen Talissa. Yleisötalkoiden järjestelyjä tukivat tänäkin vuonna Teknos, SKES, Vaelluskala ry sekä Helsingin kaupunki. Talkoiden lisäksi Mätäjoella on toki ollut paljon muutakin toimintaa; padonpurkuhankkeesta aina kalakuoleman aiheuttaneen happikadon torjumiseen.
Mitä kuuluu tulevalle tekokoskelle?
Alkukesästä Tanotorvessakin raportoitu Kartanonhaan padonpurkuhanke on hidastellut mm. tarvittaviin lupiin ja muihin teknisiin kysymyksiin liittyvien syiden takia. Eikä sitä siksi tänä syksynä saada vielä toteutettua. Voimme kuitenkin luottaa siihen, että WWF:n Patokato-hanke ja Helsingin kaupunki saavat työt käynnistymään varsin pian. Tarkoituksena on korvata Kartanonhaan pato tekokoskella niin, että vedenpinnan taso patoaltaassa säilyy eikä kuivina kausina vesi pääse enää kulkemaan padon alitse. Mätäjoen alajuoksulla vastaavan tekokosken toteuttaneen Jami Ahon laatima toteutussuunnitelma on jo paperilla ja padon purkamisen alkaminen siintää nyt siis ensi keväässä.
Kalakuolema patoaltaassa
Myös valtakunnanmedioihin päätynyt kesäinen kalakuolema Kartanonhaan patoaltaassa oli tärkeä muistutus puroluonnon herkkyydestä. Tarkkaa syytä kalakuoleman taustoista ei koskaan saatu, mutta se tiedetään, että viime kädessä kaloja tappoi hapen loppuminen vedestä. Taustalla olivat luultavasti pitkä sateeton hellejakso, hulevesien mukana tullut jätevesivuoto jostakin Kaarelan alueelta. Pelastus tuli SansOx Oy:n osallistumisesta talkoisiin. SansOx asensi omalla kustannuksellaan patoaltaaseen hapettimen, jonka ansiosta happitilanne parani nopeasti kun samaan aikaan kaupunki aloitti taas juoksutuksen Silvolan altaasta Mätäjokeen. Sähköt hapettimeen saatiin kaupungilta Kaarela-seuran avulla.
Hymy oli herkässä kun talkookivet lensivät rannalta kohti Konalanojaa. Kuvassa Jyrki Viidanoja (vas) sekä Teemu Mökkönen. Kuva: Henrik Kettunen/ Vaelluskala ry.
Talkoissa alkoivat myös virtaustutkimukset
Kaksissa Kaarelanjoki-hankkeen talkoissa työ keskittyi taas kerran virtavesiluonnon yleistilan ja erityisesti joen yläjuoksun uhanlaisen taimenkannan olosuhteiden parantamiseen. Hakuninmaanojalla nostettiin kiveämällä vedenpintaa kevyenliikenteen väylän alittavan tierummun kohdalla, jotta kalat pääsisivät paremmin liikkumaan betoniputken läpi puron eri osien välillä. Konalanojalla talkoissa sen sijaan rakennettiin kutusoraikkoja ja poikaskivikkoja taimenille, kerättiin purosta roskia pois ja avattiin yksi siltarumpu, joka oli tukkeutunut veden mukana kulkeutuneesta puutavarasta ja roskasta. Talkoolaisia näissä talkoissa oli kaikkiaan komisenkymmentä. Osa oli monivuotisia talkookonkareita, mutta ilahduttavasti talkoissa näkyy aina myös uusia kasvoja. Lähiluonto ja sen eteen tehtävä konkreettinen työ onneksi kiinnostavat useimpia ihmisiä.
Paikalla talkoissa oli myös ryhmä Metropolian opiskelijoita, jotka kaarelalaisen ohjaajansa Kaj Lindedahlin johdolla ryhtyvät tutkimaan virtausnopeuksia Mätäjoen taimenten kutusoraikoilla. Tutkimuksesta saadaan arvokasta tietoa soraikoilla vallitsevista olosuhteista ja siitä miten niitä mahdollisesti voidaan jatkossa parantaa. Ensimmäiset mittaukset opiskelijat saivat itse rakentamansa soraikon paikalta.
Tästä on Mätäjoellakin hyvä jatkaa taas ensivuoteen!
Mikael A. Manninen
Lisätietoa Mätäjoen asioista saa seuraamalla hankkeen kotisivua osoitteessa www.facebook.com/Kaarelanjoki/