Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

 

Mätäjoen linnuista on ilmestynyt kalenteri, joka kelpaa vaikkapa joululahjaksi. Kannattaa olla nopea, sillä kalentereita on rajallinen määrä.
– Suosin niukkuuden politiikkaa, sanoo kalenterin kuvannut ja teettänyt opettaja Hannu Tuominen hymyillen.

 

Opettaja, valokuvaaja Hannu Tuominen sai pari vuotta takaperin idean julkaista kirjan linnuista. Silloin kyse ei ollut Mätäjoen linnuista, vaan Guineanlahden rannalla Beninissä sijaitsevan Grand Popon linnuista. Kuvaustyön seurauksena syntyi kirja ”100 Grand Popon lintua”, joka ilmestyi viime vuonna.
Tuominen ei ole ammattikuvaaja, vaan harrastaja, mutta hänellä on alalta jo monien vuosien kokemus.

Ajatus lintukalenterista tuli sen myötä, kun hän kävi kuvaamassa Mätäjoen linnustoa. Alueemme asukkaiden nähtyä Hannun kuvia Facebookissa, Kannelmäki-liikkeen sivulla, esittivät he toiveen niiden saamiseksi kalenteriin. Nyt kalenteri on valmis!

Vihreä aktiivi

Hannu Tuominen on eläkkeellä oleva opettaja ja kansainvälinen asiantuntija. Täysin hän ei ole varsinaisia töitään jättänyt, vaan opettaa yhä Stadin ammattiopistossa 10-luokkia.

Hän pitää luonnossa liikkumisesta, pyöräilystä ja palstanpidosta. Hannu on aktiivipoliitikko, mm. Helsingin seudun ikivihreiden puheenjohtaja, Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ja HUS:n tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja.

Tuominen on asunut 22 vuotta elämästään Mätäjoen varsilla, Kannelmäessä ja Malminkartanossa. Välillä hän asui muualla, mutta on nyt palannut Malminkartanoon. Kiinnostus valokuvaamiseen lähti liikkeelle lintubongailusta.

– Vedin aikanaan Malminkartanossa asukasyhdistyksen nimiin linturetkiä. Jokivarren linnusto on monipuolinen ja mielenkiintoinen ja tuli silloin hyvin tutuksi.

Kuvat kalenteriksi

Tutustuttuaan jälleen Mätäjokeen ja sen lintuihin; muun muassa liejukanoihin, hanhiin ja satakieliin, alkoi kertyä niistä myös valokuvia.

Nyt osa linnuista on päässyt toivottuun kalenteriin. Kalenterissa on yhteensä 14 lintukuvaa, yksi joka kuukaudelle + kansikuva ja tammikuu 2022. Kalenterista löytyy Hannun ottamia kuvia seuraavista Mätäjoen linnuista: liejukana, kanahaukka, sinisorsa, pikkuvarpunen, nauru- ja kalalokki, tavi, haapana, nokikana, valkoposkihanhi, tundrametsähanhi ja fasaani.

Hannu on myynyt halukkaille kalenteria sovitusti Mätäjoen grillipaikalla Kartanonhaassa. Ensimmäinen 100 kappaleen painos on jo myyty loppuun, mutta tarkoitus on painattaa sitä mukaa lisää, kun kysyntää riittää.

– En tee tätä voitontavoittelun vuoksi. Hinta, 10 euroa, kattaa vain tuotantokulut. Jos myynnistä jää voittoa, lahjoitan rahat joululahjaksi Grand Popon orpokodille Beninissä, Hannu sanoo.

Paikallinen vaikuttaja

Hannu Tuominen on ollut paikallinen vaikuttaja jo pitkään. Aikanaan hän esti Malminkartanon täyttömäen laajennuksen. Nyt hän on huolissaan Malminkartanon arboretumin tilasta. Mätäjoen luonto ja eläimistö ovat lähellä sydäntä. Myös asukkaiden palvelut ja toimiva asuinympäristö.

– Paikallista ymmärrystä tarvitaan. Olen pyrkinyt vaikuttamaan mm. uuden terveysaseman ja sen palvelujen puolesta HUS:n tarkastuslautakunnassa ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa, joissa olen jäsenenä.

Hannu arvostaa suuresti Pitäjänmäeltä Malminkartanon ja Kannelmäen välistä työntyvää viheraluetta, ”vihersormea”.

– Vantaanjoen ja Mätäjoen vesistöjen tärkeyttä ei voi väheksyä. Ne ovat tärkeitä viheralueita, joiden varrella asuu merkittävä määrä ihmisiä. Tänä vuonna niiden kulutus on kasvanut hirmuisesti.

– Mätäjoenlaakson tilanne on parantunut paljon aiemmasta, mutta on tärkeää rajata luonnontilaiset osat virkistysliikunnalta, jotta ne eivät pääse tuhoutumaan. On hienoa, että ihmiset liikkuvat, mutta kaupungin pitää vastata myös lisääntyneeseen kulutukseen.

Tuominen aikoo tehdä kalenterista ensi vuonna toisen version, sillä Mätäjoen linnusto on niin monilukuinen. Siihen asti hänet saattaa bongata joko Mätäjoelta kuvaamasta. luonnosta tai vaikkapa poliittisilta kentiltä. Hannu on myös aktiivinen kommentoija Kannelmäki-liikkeen facebook-ryhmässä.

Kalentereita voi tilata Hannulta suoraan: hannu.tuominen@vihreat.fi

 

Teksti Jauri Varvikko